perjantai 4. tammikuuta 2013

Mömmöpäivitys

Saikkua tuli haettua, tiesi jo eilen kun töihin ajeli ettei tästä mitään tuu. No töistä puhelua työterveyteen ja sain ajan jo samalle illalle. Lihasjumi diagnoosiksi ja Panacodia, Sirdaludia & Buranaa apteekista. Eli aikalailla tukka sekasin tässä ollaan oltu aamuviidestä saakka. Selkää pitää jumppailla joka toinen tunti. Kävellä pitäs, mutta ei tonne liukkauteen lähe hullukaan. Kävelyn pitäs olla töpöttämistä lyhyillä askelilla. No koen että "pyörän polkeminen" selällään ajaa saman asian. Olen myöskin rentoillut jumppapallon päällä. Onneksi se ei nyt sitten mitään sen vakavampaa olekaan. Ehkä. Mulla on vaan ilmeisesti niin jumissa toi alaosasto pakaroita myöten. Jokohan sitä antais periksi ja menis rahatilanteen salliessa sinne hierojalle? Mut yyyyiiih, en mä haluu et kukaa randomhieroja koskettelee mun pakaroita.

Tähän väliin haluun sanoa, että jos tätä mun blogia lukee vielä joku sairaasti ylipainoinen muuten terve, niin nyt on sulla se hetki aloittaa elämäntapamuutos. Tee se nyt äläkä enää mieti! Se voi olla pian liian myöhäistä... Itseäni harmittaa aivan helvetisti kun en silloin ennen reuman puhkeamista tajunnut liikunnan ja terveellisen elämän ihanuutta ja sitä, kuinka paljon sitä nyt haluan ja kuinka paljon käytän energiaani, aikaani ja elämääni sen tavoitteluun. Laihuus, hoikkuus, normaalipaino ei tee onnelliseksi todellakaan. Mutta ethän olisi ajautunut lukemaan laihdutusblogiani sen takia että olisit muka tyytyväinen kiloihisi? Takaan että jokainen menetetty kilo, jokainen uusi omaksuttu terveellinen tapa tekee susta parempivointisen. Mä sanoisin olevani onnellinen ihminen lihavanakin, mutten tyytyväinen itseeni. Mielestäni onnellinen voi olla myöskin ihminen jolla on negatiivisia mielipiteitä itsestään, varsinkin jos ne ovat aivan paikkaansa pitäviä. Jokainen näkevä ihminen tietää, että olen ylipainoinen ja jokainen järjen omistava ihminen tiedostaa että mulla ei voi olla hyvä olo tän kaiken massan kanssa. Ei olekaan. Kyllä mulla nyt on paaaaljon kivempi olla, kun oon saanut vähän painoa alaspäin. Miltä se sitten tuntuukin kun se on oikeesti alhaalla? Huh! olipahan purkaus! TEKI HYVÄÄ!

Eilen söin tosi vähän, ei oikein meinaa maistua, kun ei mitään teekään. Tänään oon syöny aamukuudelta aamupuuron ja ruisleivän, kohta vetäisen varmaankin jotain proteiiniä. Jos illalla sitten sais oikeeta ruokaa. Vaikka himoitsemaani lehtipiviä salaatin kera. Hahah, kylläpä alkoikin maha muriseen, hirvee meteli.

Mulla ois ihan hirvee himo päästä salille, tietenkin nyt kun se on kielletty. Mun täytyy vaan tyytyä kikkailemaan ruokavalion kanssa. Ihan törkeen tärkeetä päästä maaliskuuksi sinne 120kg. Sitten seuraavaksi syyskuuksi 110kg ja ensi jouluksi 100 kg. Uskoisin että vuoden päästä uusi elämäntapa alkaa olla aikalailla hansikkaassa. 94 kiloa on mun päätavoite joskus vuodelle 2014. 94 kilon painoisena oon vaan lievästi lihava, eli uskoakseni normaali suomalainen? :D Normaalipainoon mulla olisi pudotettavaa 49 kiloa. Se on täysin utopistinen ajatus, eikä oikeastaan kiinnosta mua tällä hetkellä laisinkaan. Tavoitteeni 94 kg on myös raja, joka mun pitää ylittää että voisin aloittaa perheenperustamisen. Se on myös monissa sairaanhoitopiireissä rajana lapsettomuushoitoihin.

Nyt mun on taas hetkeks mentävä jumppaileen :) Jatkampa taas pohdintoja tuonnempana :) Kivaa päivänjatkoa!

2 kommenttia:

  1. Löysin blogisi ja jään seurailemaan! Itselläkin iso projekti edessä.

    Hyvät eväät työterveydestä sait. Tuttuja nappeja. Selkäkivut ja muut nivelsäryt on täälläkin arkipäivää... Toki sulla tuo reuma tekee kaikesta moninverroin hankalampaa. :(

    Hyvältä kuulostaa sun suunnitelma painonpudotuksen kanssa! Ja hyvä vauhtihan sulla vaikuttas jo olevan päällä! Tsemppiä kovasti! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa seuraamaan mun yrityksiä :) Nivelsäryt on kyllä todella julma juttu. Musta ainakin tuntuu siltä, että mitä lähempänä päätä kipeät nivelet fyysisesti sijaitsee, sitä vaikeampaa kipu on. Esim. olkapäät mun tekis mieli joskus pamauttaa lekalla pirstaleiksi. Mutta, näillä mennään mitä on annettu :)Kiitos kommentistasi :)

      Poista