tiistai 28. toukokuuta 2013

Ei menny niinku römssöössä taaskaan.

Polttarit oli kivat ja oli hauskaa.

Mutta tää mun ryhtiliike ei oo oikeen ottanut tulta allensa. Oon vieläkin kipee. Tänään hain saikkuu lisää, ja Duacteja sekä kortisonisuihketta nenukkaan. Pikkasenko mua taas nyrppii.


perjantai 24. toukokuuta 2013

Kaikissa on jotain vikaa

Juttelin tuossa ystäväni kanssa fbssä. Hän on muutama kuukausi sitten synnyttänyt toisen lapsensa. Meillä oli oikeen väittely siitä, kummalla on kamalampi vatsa, hän kuvasi vatsaansa toiseksi peräpukamaiseksi persaukseksi ja minä omaani reisien päällä roikkuvaksi toispuoleiseksi läskiläpäksi. Raskausarvet käytiin läpi luonnollisesti. Ystäväni kertoi että hänen arpensa ulottuvat häpykarvoihin asti, ja ei, hänen karvansa ei ala navasta. Voitin tämän debaitin sillä, että mullapa ne karvat kasvaakin napaan asti. Tämän jälkeen mietittiin sitä, että mikähän siinä on, kun noi meidän miehet silti tuntuu rakastavan ja haluavan meitä edellä mainituista ihanista fyysisistä ominaisuuksista huolimatta. Tultiin siihen tulokseen, että olemme molemmat niin hurmaavia persoonia ja sisäinen kauneutemme korvaa ulkoiset pienet virheet. Pointti siis tässä oli se, että kaikissa on todellakin jotain vikaa, ainakin omasta mielestään.

Valittelin sitten siinä siitä, kuinka hemmetin vaikeeta on löytää joku läskiä armahtava kesävaatetus juhlatilaisuuksiin. Kerroin myös, että kun on niin inhottavaa olla aina se homssuinen henkilö baarissa, juhlissa ym. Ystäväni sanoi etten kuulemma näytä homssuiselta, ja ei kai mulle tulisi baarissa niinkin moni mies juttelemaan jos näyttäisin homssuiselta. Miksi siis mun olo on aina semmoinen? Musta tuntuu että moni muu LAIHA(lue:normaalipainoinen), näyttää niin freesiltä meikeissään ja pikkutopeissaan. Ite oon taas ihan idiootin näköinen omissa muodittomissa rytkyissä aina samat meikit naamassa ja hiukset muka-laitettuna. Yritin vedota avoimeen luonteeseeni, mutta ystäväni palautti minut maan pinnalle kertomalla että olen henkilö, jota voi joko rakastaa tai vihata. Enemmän mua ehkä vihataankin. Olen aina se porukassa joka sanoo poikittaisen sanan jos siltä tuntuu tai jos tiedän jonkun asian faktaksi. Monesti olen miettinyt, että olisinko vain hiljaa ja antaisin asioiden tapahtua omalla painollaan, ja todeta vaan asioiden mennessä pieleen että "Ohhoh, mites tässä nyt näin kävi? Ei ois uskonut", vaikka tiesin että näin tulee tapahtumaan. Oisinko mä sitten rakastettavampi? Tuskin. Mä olen vain väärinymmärretty yksilö, sillä mähän haluaisin tykätä kaikista...

Alkaa flunssa jo helpottamaan, huomenna siis kannat kohti kattoa ja juhlimaan ystävän viimeistä hurlumhei-iltaa aviottomana. En tunne koko polttariporukasta ketään muita kuin morsiammen. Eipä tuo haittaa, sillä kyllähän mä oon kova tyttö tutustumaan. Vihattuna tai rakastettuna ;D

Ps. Oli pakko laittaa toi sanavahvistus päälle, sillä kommentteihin oli ilmestynyt joku kauhee linkki jollekin k-18 sivustolle... HYI!

keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Hiljaiseloa

Mä näköjään ehdin kirjottelemaan tänne vaan aina silloin kun oon saikulla. Tällä kertaa sain flunssan. Ihan sopiva ajoitus taas, lauantaina ystävän polttarit. Tässä yritän tervehtyä... Ollaan miehen kanssa harvinaisesti molemmat kipeinä. Mikä on harmi, koska mun päällehän toi taloudenhoito kaatuu, sillä miehethän on tunnetusti aina vähän sairaampia kuin naiset. Mies mittailee kuumetta noin puolen tunnin välein ja voivottelee.

On tunnustettava, etten oo ehtinyt salille ja oon syöny ihan mitä vaan. Edelleenkään EN uskalla mennä vaa alle, sillä se olisi niin ahdistava tilanne että oksat pois. Oon silti ajellu pyörällä töihin ja heilunu kuin hullu pihatöissä! On kuulkaas lapio heilunu ja puupöllit siirtyny.

Kunhan mä nyt tän flunssan tästä selätän, aloitan taas kaiken alusta. Mua vaivaa ihan jatkuvasti tää mun luonteenheikkous ja tolkuton ahmiminen. Kattelen tässä samalla tota pullukkaohjelmaa(kattelen siitä syystä, että toi on kuvattu mun salilla), ja mä en taas voi kuin ihmetellä, että miten noilla kaikilla muilla on joku  herkkukaappi. Jos meillä ois herkkukaappi, se ois aina tyhjä, koska mä mättäisin kaikki naamaani. Ne huutais mua siellä kaapissa. Oon vissii aika kova tyttö ahmimaan.

Jokos mä saan lopettaa tän postauksen kirjoittamisen? Ens viikolla lupaan palata asiaan ja ihan oikeesti yrittää laittaa tän pääni raiteilleen. Sillä ei tää mun läskiys oo kiinni mistään muusta kun mun päästä. Mun tekis mieli itkeä ja puhua siitä jollekin, mutta ei mulla oikeesti oo ketään tässä ja nyt joka tajuais. Mieskin vaan pyöritteli päätään eikä ymmärtänyt.

Noh, kerään itteeni loppuviikon.


sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Vaivainen

*HUOM! Allaoleva teksti kirjoitettu sekavissa olosuhteissa*

Mulla on TAAS ilmeisesti joku lihasjumi. Tällä kertaa hartioissa + niskassa. Eilen pötköttelin päivystyksessä 5 tuntia, sain lihakseen Ketoriinia ja toiseen jonkun sorttista relaksanttia. Kotiin napsittavaks Voltarenia ja Sirdaludia. Oireina siis päänsärky ja huimaus. Päänsärkyä mulla on ollu jo viime viikosta lähtien. Soittelin tuossa äskettäin vielä terkkaan ja pyytelin saikkua, kun en eilen tajunnut. Tänään oon lähinnä nukkunut, sillä toi relarelapilleri laittaa ihan pikkasen väsyttään. Ja laskee verenpainettakin kiitettävästi. Eli huihuihuimaa vaan. Nyt mun on varmaankin myönnyttävä ja mentävä hierojalle. Mua vaan hirvittää se koko ajatus!

Perjantaina öljyilin loput kalusteet ja aloitin kukkapenkkiprojektin. Kaiveltiin yks vanha puska pois. Kun alettiin todenteolla kaivaan pohjia, tuli kallio vastaan.Kaivettiin siis kallio esiin. Joten nyt on tuloillaan aivan megahieno kukkapenkki :D Varjoinen paikka kyseessä joten haaveilin kuunliljaa siihen ainakin. Päätä särki jo silloinkin, mutta aattelin että se menee ulkoilmalla ja liikunnalla ohi. Tuli liikuttua kyllä! Varmasti polttelin kaloreita enemmän kuin 1,5 tunnin treenin aikana salilla. Kaivoin, revin, vedin. Kannoin puupölkkyjä halkomakoneelle. Kannoin 40l multasäkkejä. Koko päivä siinä hurahti. Illalla sitten saunottiin.

Oli kauheeta muuten siellä päivystyksessä eilen, kun mun viereiselle petille tuli semmonen nuori tyttö, jolla oli ilmeisesti keskenmeno... Mua suretti ihan hirveesti sen ihmisen puolesta. Kuulin kun se tyttö itki vessassa, ja mua alko itkettää kanssa. Se oli hirveen reipas kun hoitaja/lääkäri oli läsnä, mut repes sitten itkuun vessassa. Kuinkahan tuommoisestakin selviää? Mä en varmaan selviäis ikinä. Sillä tytöllä oli ihana puoliso. Se mies yritti lohduttaa vaikka selvästi äänestä kuulin että sitäkin surettaa. Ajattelin vain, että onpa siinä reipas mies. Ja varmasti parisuhde kestää tonkin kriisin. Mun oli pakko kirjoittaa tosta tänne, sillä kun yritin puhua mun miehen kanssa tosta, niin ei se oikeen tajunnu. Ehkä nää on näitä juttuja mitä vaan naiset tajuaa. Mut mun hömppäblogihan tää onkin  :)

Mut hei apua, mun syömiset on ihan kauheella tollalla. Mulla ei oo ollu ruokahalua varmaan viikkoon, mutta silti syön jatkuvasti jotain. Mussutan kaikkee pientä.Onneksi mä sain tänään tuhottua viimeisen kökkäreen rockyroadista. Siis mää en kestä! Tulkaa nyt saakeli joku tekee tolle mun ruokavaliolle jotain! Mulla on nyt eniten ongelmana se, että tiiän liikaa ruuasta ja syömisestä. Mä en enää tiedä mikä on oikein! Kuka tässä nyt on oikeessa? Syönkö hiilareita? Syönkö rasvoja? Onko proteiinit terveellisiä vaiko eikö? Mä en jaksa kirjata kiloklubiin! Mä en jaksa pilkkoo ja silputa salaattia! Mä en jaksa ajatella ruokaa! Mä oon vaan tämmönen onneton läski joka ei osaa syödä oikein jottai laihtuis? 

torstai 2. toukokuuta 2013

Olen syönyt

Olen mättänyt itteeni vappuherkkuja jotenkin aivan tolkuttomasti taas...

Kaikki alkoi vapunaatosta, jolloin söin sipsejä, suolapähkinöitä, rockyroadia, kaksi nakkia ja kalkkunagrillimakkaran. Join kuohuviiniä ja olutta. Varmasti yli sallitun viikkorajan edestä. Mua eniten hämmästytti noiden syötyjen herkkujen määrät... Jaoin nimittäin sipsipussin meidän vappuaaton vieraiden kanssa. Suolapähkinöitä söin varmaan kaksi kourallista. Rockyroadia söin palan. ELI, en siis kaikkea mitä olemassa oli! Eilen me lähdettiin naapureiden houkuttamana vapputorille heti aamusta, ehdon syömään palasen patonkia oivariinilla matkalla bussipysäkille. Tampereella me kävästiin syömässä New Yorkissa, jossa söin HUOM! Crunchy Burgerista noin puolet, eli suurimman osan pihvistä ja puolet pohjapullasta. Ranuista söin puolet. Olutta join kolmisen tuoppia. Yhden Paapan terassilla, yhden New Yorkissa ja yhden ihanan tumman savuoluen Teereenpelissä. Kävelyä eilen tuli harrastettua useamman tunnin edestä, luulen että kulutin liikunnalla ainakin ne ranut. Illalla sitten kylmäsavulohta ja ruissipsejä. Juu ei ollu kasviksia. Meidän vappubrunssi muuttui sitten vapputoriksi, en paa pahakseni, oli meinaan sopivan kivaa!

Tänään oon ollu tosi reipas, kittailin makkarin seinät, pyykkäilin, hioin meidän terassikalusteet ja öljysin. tai kaks tuolii jäi hoitelematta, kun yksinkertaisesti loppui puhti! Olin ulkona varmaan 4 tuntia toppatakki päällä. Joo, aurinko paistaa, mutta on ihan kauhee tuuli! Nyt mä laitoin saunaan tulet ja aattelin vääntää jääkaapin jämistä pizzaa. Nakkipizzaa! :D

Huomenna onkin sitten aamusta verikokeita ja lähdemme varmaankin keski-suomeen hakemaan murusen kelkka kotiin. Ei vaan yhtään huvittas, kun siihen matkustamiseen menee taas koko päivä.

Mutta joo, tällänen läpäläpälää-päivitys taas tähän väliin!