tag:blogger.com,1999:blog-19156235272013089692024-02-19T04:37:39.840+02:00PainonepähallintaaElämää, läskiä, lihasta, niveltä, parisuhdetta ja seksiä. Kaikkea muuta paitsi tota viimeistä. Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/16440531777218328433noreply@blogger.comBlogger238125tag:blogger.com,1999:blog-1915623527201308969.post-41125201713048123902015-10-14T11:15:00.000+03:002015-10-14T11:15:10.280+03:00Uusia makuja!Löysin Tokmannilta uusia makuja, banaani-caramel ja mokkapirtelö. Ostin niitä paketilliset ja toivon että ne maistuis...<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhr8-hVvPLrbz01Y1qt5EpnJB4tuIFQ7gBmVv-aTSVd8mBacGKNBLXTIoiNCDIUTmEp7xZY7jsxKRHftLsUg2JdhClxDHIYjyg9xJSIFAytPvgpDsCisqWd3gbj5MHYZSh7HQ9Mvn_ycZR2/s1600/IMG_0064.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhr8-hVvPLrbz01Y1qt5EpnJB4tuIFQ7gBmVv-aTSVd8mBacGKNBLXTIoiNCDIUTmEp7xZY7jsxKRHftLsUg2JdhClxDHIYjyg9xJSIFAytPvgpDsCisqWd3gbj5MHYZSh7HQ9Mvn_ycZR2/s320/IMG_0064.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Tykkään järjestelmällisyydestä, joten niputin viikon ruuat omille päivilleen. Tuleepahan ainakin syötyä kaikki tarvittavat pussit. Välillä kun ei meinaa muistaa et oonko syöny 4 vai 5 pussia... </div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAhAT-XjXLFRcXk9Jl5L94kHVuFdGV5iBDI2NriiyZ_IKlNsoHQkQAzHrbfVigTYNhHHGMQ2dBVEcVb1QREtFpLot5TBALP0uP4x3fo3QONqyOglbyXsU4tsEdWTlcxpbChMEwPpRMFfrS/s1600/IMG_0065.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAhAT-XjXLFRcXk9Jl5L94kHVuFdGV5iBDI2NriiyZ_IKlNsoHQkQAzHrbfVigTYNhHHGMQ2dBVEcVb1QREtFpLot5TBALP0uP4x3fo3QONqyOglbyXsU4tsEdWTlcxpbChMEwPpRMFfrS/s320/IMG_0065.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Kerrankin tuli otettua kuvia!</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Kiitosta vaan edellisen postauksen tsempeille! Hilma se osaa valita oikeet sanat :) Vertaistuki on kyllä kohillaan näitten projektien kanssa. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Nyt on semmonen olo, ettei malttais odottaa et viikko on kulunut. Odotan sitä hetkee kun ei oo enää nälkä ja muutenkin on kivempi olo. </div>
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/16440531777218328433noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-1915623527201308969.post-65579282842511628322015-10-13T13:27:00.001+03:002015-10-13T13:27:49.654+03:00Uusi kuuri, parempi tuuri? Nyt läks sitten uus kuuri. Kävin eilen puntarilla sairaanhoitajalla tuossa lähiterkassa, ettei tarvi Taysiin asti lähtee punnitusta varten. 156,4 kg. Siitä lähdetään. Tuosta sitten se 8 % ois tavoitteena taas. Onneks tuossa taitaa olla pari kiloa viikonlopun nesteturvotusta, oltii nääs siellä risteilyllä. Olipa kivaa käydä terkalla, siellä ei meinannut ensin olla kunnon vaakaa. Terkka sai päähänsä et kokeillaan kahdella vaa'alla... HMMMM... No eihän se onnistunut :D Kävi sitten hakemassa paremman vaa'an. Aikataulu on siis seuraava: Neljän viikon päästä terkalle, jossei oo pudonnut riittävästi, otetaan parin viikon päästä uus punnitus. Eli yhteensä kuus viikkoa tätä pitäs pahimmassa tapauksessa suorittaa. Mä en yhtään tiedä mistä mä löydän tähän taas voimaa. Jotenkin tuntuu et nyt on kaikki motivaatio aivan hukassa. Varsinkin kun pääs taas oikeen ruuan makuun. Eilen piti vielä syödä spagettia ja jauhelihasoosia... No ei ollu niin hyvää kun mun pää oli sen kääntänyt. Oikeesti harva ruoka on yhtä hyvää kuin mitä dieetillä muisteli.<br />
<br />
Muutenkin tuntuu että mun pään sisällä on tän syömisen suhteen jotain tapahtumassa. Tunnen että mun ajatukset on ihan viittä vaille kiepsahtamassa normaaliin suuntaan syömisen suhteen. Jotenkin tuntuu siltä että ruoka on menettämässä sen entisen arvonsa. Jännää. Mietin oikeestaan aika monesti päivän aikana sitä asiaa, ja se kutkuttelee jossain aivokopan pohjukoilla. Kohta, ihan kohta napsahtaa.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/16440531777218328433noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1915623527201308969.post-45119606460393340362015-10-07T09:49:00.001+03:002015-10-07T09:49:42.808+03:00-8,8 kg. Vttu. Ens viikolla uus kuuri alkaa.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/16440531777218328433noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-1915623527201308969.post-12397338582703170122015-09-29T08:42:00.001+03:002015-09-29T08:42:43.026+03:00Viimeinen viikkoViimeinen viikko hujahti käyntiin ja ens viikon keskiviikkona on punnitus. Ihan hirvee stressi. Ei tunnu yhtään siltä et paino ois pudonnut. Mitäs jossei se olekaan pudonnut tarpeeksi? Viikonloppuna rähisin jo ittekseni että mä en syö enää yhtää pussia ikinä! No jatkoin sitten.<br />
<br />
Hirvee stressi kouluhommistakin, tehtävää tehtävän perään ja mä en vaan ymmärrä Exceliä. En sitten mitenkään päin. Jos joku haluaa tehdä mun tehtävät, ilmoittautukoon :D<br />
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/16440531777218328433noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-1915623527201308969.post-48013653142754080072015-09-23T13:39:00.003+03:002015-09-23T13:39:51.916+03:00Kolmas viikko pyörähti käyntiinViikonloppuna olin jo niiiiin valmis antaa periks. Ja annoinkin. Yhden Ikean hodarin verran. Oltiin siis ikeassa ja minä yhden pussin aamulla imaisseena olin niin nälkäinen että meinas oksu tulla. Lankesin siis yhteen hodariin. Niin se vaan meni kurkusta alas. Taivaallista. Jälkeenpäin kadutti. Ja paljon. Jatkoin kuitenkin sitkeesti nutrausta, enkä sortunut enää.<br />
<br />
Olen kyllä korvannut päivän raejuusto ja rasvaa esim yhdellä kananmunalla, pähkinöillä tai broilerilla.<br />
<br />
Olo ei tunnu yhtään kevyemmältä eikä mitenkään pirteältä.<br />
<br />
Tavallaan oon jo aika tottunut noihin pusseihin. Nälkä ei vaivaa, joten joinain päivinä ei ihan sitä 5 pussia päivässä mee. Tunnit vaan menee niin nopeaan etten aina muista syödä. Illalla ei sitten taas ihan ennen nukkumaan menoa pysty vetään mitään suklaapirtelöä. Niitä mä oonkin syönyt nyt enimmäkseen. Suolaiset keitot maistuu ihan karseille, alkuun niitä söi kun oli niin älytön nälkä, muttei ne nyt enää maistu. Pelkkä ajatuskin saa yökityttään.<br />
<br />
Eniten mua ihmetyttää se, ettei mun tee yhtään mieli alkoholia. Ei tipan tippaa. Aikamoisena oluen ystävänä oon yllättynyt. Lauantaisin mielessä käväsee saunaolut, mutta vaan käväsee. Sit se ajatus katoaa jonnekin kivennäisvesipullon alle.<br />
<br />
Eilen käytiin heittää 5 km lenkki koiruuden kanssa, Satutin vaan alaselkäni vklopun pihahommissa niin, että liikkuminen on yhtä tuskaa. Kävely on lähinnä sellaista tepsuttelua.<br />
<br />
Ostin itselleni palkkion dieetistä, varasin nimittäin risteilyn sille viikolle kun on punnitus. Oli tulos mikä tahansa, oon oikeutettu pieneen irtiottoon.<br />
<br />
Eniten mua hirvittää että jossei paino ookkaan tippunut tarpeeksi ja rt ei usko että oon noudattanut kuuria. Sit mä alan kyllä itkee. Mies kyllä yrittää takoo mun päähän järkeä, että pakkohan sen painon on tippua kun noin radikaalisti ruokailutavat on muuttuneet.<br />
<br />
Ootteko muuten huomanneet, että lähes jokaisessa tv-ohjelmassa syödään ja juodaan? Mainokset on pelkkiä herkkumainoksia. Ainakun näkee telkkarissa jotain syöminkimeininkiä, tekee niin mieli ruokaa. Sit se menee onneks helpolla ohi.<br />
<br />
Mulle on dieetistä tietävät ihmiset soitelleet joka viikko ja tsempanneet. Kiva juttu. Ei tässä muuten pärjäis jossei tästä puhuis.<br />
<br />
7.10 tule jo.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/16440531777218328433noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1915623527201308969.post-44974908533964981352015-09-14T17:24:00.001+03:002015-09-14T17:24:56.171+03:00Eka viikko takana!Ja mä selvisin siitä!!!!<br />
Lauantaina tosin meni suuhun kourallinen pähkinöitä ja broileria n.fileen verran. Ei silti yhtään mitään muuta. Lightlimsaa ja vettä.<br />
<br />
Suussa maistunut eilisestä asti suoraansanottuna paska. Harjaan hampaita ja käytän suuvettä, mut aina se vaan palaa se paha maku. Eilen aamulla oli vielä nälkä, tänä aamuna ei enää ollutkaan. Iltapäivästä tuntui vähän nälkäiseltä, mut se meni vedellä ohi. Selkeesti pahimmat päivät nyt takana, olo on ainakin parempi. Oisinko sitten siinä ketoosissa nyt? Aika kauan siihen kyllä meni. Lähes 7 päivää.Eilen muuten vahingossa maistoin omenaa! Koiran kanssa lenkille mentäessä kieppasin omenapuun kautta tarkastaen onko omput kypsiä... huomasin erheeni toisen suupalan kohdalla ja sylkäsin palan ulos :D Mies katto mua kuin jotain hullua.<br />
<br />
Hammasta särkee, toivottavasti ois vaan ohimenevää, ettei tarvis lääkärille yrittää saada aikaa.<br />
<br />
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/16440531777218328433noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-1915623527201308969.post-85559037658030291422015-09-12T17:03:00.000+03:002015-09-12T17:03:22.758+03:00Päivä 6Edelleen tosi pöljä olo, ihanku ois humalassa. Nälkä vaivaa, eikä mitään energisyyttä oo havaittavissa. Yöllä ei meinaa uni tulla.<br />
<br />
Tän päivän pelasti kun keksin sipulikeiton! Pieni lautasellinen itsetehtyä sipulikeittoa tuntui ja maistui niiiiiiin hyvältä. Ruokaorgasmi.<br />
<br />
Toi mun kotituki on hörppiny tossa puiden teon lomassa olutta, ja pistipä se kokonaisen broilerinkin grilliin. Eilen se veti ranskalaisia. Tänään osti tuoreita karjalanpiirakoita. Ei houkuta ei...<br />
<br />
Tuntuu tosi kurjalta. Toisaalta oon alkanut miettiin, että kyllähän mäkin saan sitten kuurin jälkeen syödä karjalanpiirakan. Ei ne oo ikuisiks ajoiks kielletty. Tässä alkaa kyllä arvostamaan oikeeta ruokaa ihan erilailla kuin aikaisemmin.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/16440531777218328433noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1915623527201308969.post-17552379678703832282015-09-11T15:37:00.002+03:002015-09-11T15:37:38.950+03:00Päivä 5Eilen tulikin sitten tunnin lenkin jälkeen ihan järkyttävän huono olo. Oksetti ja heikotti. Ei tehnyt mieli lähteä iltakouluun, mutta sitkeesti sinne menin kuitenkin. Ihan järkky olo. Tänään oon yrittäny siivota, mut aina tarvii välillä istahtaa oleileen kun iskee niin kova heikotus. Ylösnoustessa päässä pyörii. Ei tämä helppoa ole, ei. Sitä vaan sitkeesti yrittää pitää ajatukset sinä päivämäärässä jolloin on punnitus. 7.10 on tuomion päivä. Siihen on niin pitkä aika vielä.<br />
<br />
Sain tänään tiedon kuntoutustuesta jonka turvin opiskelen, jes! Nyt sitten vaan odottelemaan ens kuun alkua että saa edes vähän rahaa. Inhoon tätä rahattomuutta. Tuli verotuspäätöskin, palautusta tulee sen verran että saa joululahjoja ostella.<br />
<br />
Koulusta tuli taas uusia tehtäviä, oon ihan pississä noitten tehtävien kanssa, niitä on miljoona! Suurin osa ajoittuu vielä työharjoittelun päälle. Toivon todella että niitä saa tehdä harjoittelun aikana. Muuten mulla loppuu kyllä vuorokaudesta tunnit.<br />
<br />
Tän päivän mieliteko on ollut pasta. Johtuu varmaan siitä kun avasin töllön, niin siellä puuhailtiin jotain ihanaa spagettiruokaa.<br />
<br />
Eilen tuli stoppi noitten suolaisten ruokien suhteen. En vaan pystynyt kuvittelemaan että syön niitä, joten menin pirtelölinjalla. Tänään oon saanu syötyä peruna-purjokeiton, se oliki viimenen näytepussi, onneks postissa pitäs olla tulossa lisää. Tilailin netistä, kun löysin huomattavasti halvemmalla, tyyliin kaks yhden hinnalla.<br />
<br />
Mä haluaisin matkalle. Puhuinkin miehelle että seuraavan kerran lähdetään kun leikkaus on ohi, ja mahdun koneeseen istumaan niin, että sen pöydän saa kunnolla alas. Siinäpä tavoitetta. Sitä en tiedä mikä kilomäärä se tulee olemaan... Täytyy varmaan kaivella jostain jotain istuin-infoa, niin pystyy edes vähän arvioimaan.<br />
<br />
Mun ei muuten tee mieli mitään herkkuja. Ei karkkia, ei sipsiä. Eniten tekee mieli ruokaa. Perunamuusia ja lihapullia. Jauhelihakeittoa. Namnam. Ruisleipää.<br />
<br />
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/16440531777218328433noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-1915623527201308969.post-35140245959413463092015-09-10T13:34:00.000+03:002015-09-10T13:34:02.601+03:00Päivä neljäTänään on ollut selkeesti parempi päivä jo, mikään hirvee nälkä ei oo ollu. Tuossa vetelin lounaaks mansikkapirtelön, kaalia, tomaattia, porkkanaa ja raejuustoo. Raejuusto ei oo rasvatonta, kun lähikaupassa ei eilen illalla sitä ollut. Mut ei se varmaan maailmaa nyt kaada. Eilen jäi illalta yks pussi syömättä, kun en vaan yksinkertaisesti enää jaksanut syödä. Yöllä kyllä heräsin nälkään.<br />
<br />
Nyt selkeesti alkaa huomaamaan et vatsa ei enää vedä kauheesti kerralla. Alkaa täyttymään nopeesti. Hyvä.<br />
<br />
Päivä 4 siis menossa ja motivaatio on edelleen kohdallaan. Kyllä mua houkuttaa toi ruispalapussi keittiössä ja juustot jääkaapissa. Mikä oiskaan parempaa ku ruispala ja maksamakkara... Nammmm... Suolaista tekee mieli harva se hetki, vähän oonkin noihi mauttomimpiin lisännyt. Eilenkin kun lisäilin kanttarelleja kasviskeittoon, niin pitihän sinne vähän suolaa iskee. Tuliki vähän liian suolaista.<br />
<br />
Pirteempi olo on ollut, mikä on hyvä. En oo alkuviikolla jaksanut kuin olla vain, koiran ulkoiluttamisen on mies hoitanut. Seuraavaks aattelinkin lähtee koiran kanssa metsään kuljeskelemaan, kunhan toi lounas laskeutuu. Illalla on vielä koulua. ´Sain eilen tehtyä melkee kaks tehtävää. Meillä on aika paljon tehtäviä, jotkut typeriä ja jotkut ihan sellaisia joista oppiikin jotain.<br />
<br />
Olin motivaatiosta huolimatta, aivan varma etten pääse päivää 3 pidemmälle. Pääsin, jippii! Nyt musta tuntuu että tää voi onnistua. Kohtahan se on jo eka viikko pulkassa, Viikonloppua pelkään ja miehen kaupasta raahamia herkkuja. Tiiän etten ratkea, mutta pahalta se tulee tuntumaan. Mä rakastan herkkuja. Mä rakastan alkoholia.<br />
<br />
Hirveesti taas palelee kun on paikallaan, mut sit kun liikkuu, tulee överihiki. Oo nyt sitte tässä freshinä koko päivän. Tuntuu et hikikin haisee extrapahalta, ja hengitys. En uskalla puhuu kehenkään päin. Näytän varmaan tosi idiootilta kun yritän hönkiä ympäri seiniä.<br />
<br />
Minäpäs lähdenkin tästä lenkille. Jatketaan taas tuntoja myöhemmin.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/16440531777218328433noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-1915623527201308969.post-86692367920357028862015-09-09T17:56:00.002+03:002015-09-09T17:56:35.100+03:00Pussillinen ruokaaHyvin menee! Eilen vahingossa join 2 dl ananaslight-limpparii, luulin et se on kokonaan sokerintonta! No ei ollu ei. Ihmettelin et mite tää on näi makeeta. Ihan hetken aikaa mietin et käynkö yrjöö pois, mut sit totesin etten mä nyt ihan nii kipee päästäni oo.<br />
<br />
Eilen oli ihan hervoton nälkä ja hiilariviekkarit! Mun suussa oikee nyki ja kihelmöi kun oli niin kova tarve hiilareihin. On tää vaa jännää. Eilen väsyttikin ihan hillittömästi, vetäsin kolmen tunnin päikkäritkin, kun oli vasta illalla koulua.<br />
<br />
Tänäänkin nälättää, mut ei niin kovasti oo väsyttänyt. Iltaa kohen alkaa palelu ja päänsärky näköjää.<br />
<br />
Ei mulla sit muuta, meen tekee herkullista(lue: karmeeta) kanakeittoa. Aattelin viskata sekaan kanttarelleja, kun sienet kerta sallittuja ovat.<br />
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/16440531777218328433noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1915623527201308969.post-66265218672654308602015-09-07T19:02:00.000+03:002015-09-07T19:03:10.473+03:00Projekti ENEHiphei!<br />
<br />
Nythän on siis niin, ettei toi mun kesä menny ihan putkeen ruokailun suhteen. Tuli kyllä elettyä ihan täysiä ruuan marssijärjestyksen mukaan... Noo, viime viikolla kävin ravitsemusterapeutilla, kaks kiloo oli tullu painoa kesän aikana. Onneks vaan sen verran...<br />
<br />
Tänään sitten alkoi ENE-dieetti jonka aikana ois tavoitteena laihtua 10 kg, jotta leikkaukseen pääsisin. Motivaatio on kyllä ihan kohillaan nyt. Pussiruuat maistuu paskalle, mutta kyllä niitä syö. Ainakin tänään vielä on semmonen fiilis. Tähän ast parhain sapuska on kyllä ollut Nutrilettin suklaashake. Oon syönyt ravitsemusterapeutin näytepusseja. Suolaa tekis mieli tunkea niihin suolaisiin, mutta oottelen nyt et makuaisti tottuu. Suolan käyttöä kun ei suositella. Vettä on tullu juotua tänään ihan ohjeiden mukaan.<br />
<br />
Tänään on ollut nälkä, vaikka oonkin pistellyt sallittuja vihanneksia sekä raejuustoo sallitun määrän. Varpaat ja sormet aivan jäässä ja mun pää huutaa hiilareita. Leipäääää! Kaupassa käynti oli kurjaa kun tuore leipä tuoksui nenään niin valtavan herkullisena.<br />
<br />
Koulukin alkoi, joten alkaa olemaan vuorokausirytmikin ihan kohillaan tän ruokaharrastuksen suorittamiseen. Neljä viikkoa askarrellaan noitten pussien kanssa. Yhtään en oo vakuuttunut tosta kymppikilosta neljän viikon aikana, mutta mä teen parhaani. Se on sitten jossain muualla vika jossei se paino siitä lähde tippumaan. Neljä viikkoa tuntuu ruuan suhteen pitkältä ajalta ja painonpudotuksen suhteen lyhyeltä ajalta. Ristiriitaista!<br />
<br />
Näihin tunnelmiin... Voisin vaikka vähän useammin päivitellä tän enen aikana. Pysytte kärryillä ja tietämättömät tulee tietään kuinka kivaa tää on :)<br />
<br />
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/16440531777218328433noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-1915623527201308969.post-53302879135680046482015-06-23T18:41:00.000+03:002015-06-23T18:41:08.862+03:00Etiäpäin! Heipparallaa!<br />
<br />
Aloitin nyt juhannuksen jälkeen oikeen diettaamisen. Vähän hankalalta tuntuu, mut oon ollu vielä toistaseks armollinen. Eilen soin itselleni ylimääräiset leivät ja tänään yhden. Käväs tossa nyrkissä suolapähkinöitäkin. Mutta joo, vähemmän ylimääräistä tänään kuin eilen. Koska ruuanlaitto ja ne vihreet tuntuu nyt niin luotaantyöntävältä, juon ruokani. Nutrilettin suklaapirtelöö menee nyt neljä kertaa päivässä ja yhden lämpimän aterian syön. En pyri nyt mihinkään ketoosiin, vaan ihan välttämään ruokapaniikin. Tuntuu helpolta ja on helppo saada rytmi kohdilleen. Sitähän se r-terapeuttikin halus.<br />
<br />
Otin tuossa kuvia itsestäni, hyi helkatti!<br />
Kattokaa ny ite!<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGvf2HSsQHRQJS2i60q46DDAUZLGIci1NddikFXrlUXIh_3hdmg3j3Zo7XEa5QlwUUFVJ2Bpej0gFvCq6WKPVRHpwWvYPiXVvEoa5DgD_7zKmjAALkTBDefNccJETRTZ6zO32UqiiOs7pG/s1600/IMG_0055.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGvf2HSsQHRQJS2i60q46DDAUZLGIci1NddikFXrlUXIh_3hdmg3j3Zo7XEa5QlwUUFVJ2Bpej0gFvCq6WKPVRHpwWvYPiXVvEoa5DgD_7zKmjAALkTBDefNccJETRTZ6zO32UqiiOs7pG/s320/IMG_0055.JPG" width="213" /></a></div>
Vähän tulee sellainen olo, et kuinka tässä kehtaa liikkua ees ihmisten ilmoilla.<br />
<br />
Koska itsensä pitää kohdata, laitoin kuvan tänne.<br />
<br />
Mua ärsyttää nyt ihan suunnattomasti se kun mies ei oikeen osaa tässä asiassa tukea ja motivoida, se ois kuitenkin hirveen tärkeetä. Ittekseni sitten hoen ja pälpätän tsemppiä. Mulla pitäs olla semmonen auttava puhelin, jolle vois soittaa aina kun tekee mieli sortua.<br />
<br />
Mutta joo, iltalenkille koiruuden kanssa!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjrI0MgzzTh9QPkGrO_0cf3Fgdx-VgZrv1gU9wCR7glc-eKt27GJ_9TEnzXOegVIL2SukOcpsuhuBNYUK3DqGNK-7IyRTZKL8qDZAcYUH5rfK2U2vzR1DZKh1uxhxtfsOC7mxor1v-w0nWo/s1600/11427224_10204527579135804_8440976196993215463_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjrI0MgzzTh9QPkGrO_0cf3Fgdx-VgZrv1gU9wCR7glc-eKt27GJ_9TEnzXOegVIL2SukOcpsuhuBNYUK3DqGNK-7IyRTZKL8qDZAcYUH5rfK2U2vzR1DZKh1uxhxtfsOC7mxor1v-w0nWo/s320/11427224_10204527579135804_8440976196993215463_n.jpg" width="180" /></a></div>
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/16440531777218328433noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1915623527201308969.post-76737408394713717552015-06-16T15:34:00.000+03:002015-06-16T15:34:01.954+03:00SisätautilääkärilläTämä käynti olikin jo paljon valoisampi. Kun ravitsemusterapeutti painotti huonoja puolia ja jotenkin jäi muutenkin aika negatiivinen tunne, lääkäri taas painotti hyviä puolia ja rohkaisi. Kerroin rehellisesti etten vielä ole varma päätöksestä ja lääkäri oli ihan ok asian kanssa. Ei kuulemma moni tule aivan täysin satavarmana vastaanotolle. Sanoin myös että vastahan tässä on viikko mennyt ravitsemusterapiasta, joten en oo ehtiny sulatella asiaa.<br />
<br />
Oon muuten laihtunut viikossa kilon! Pienet vissylasilliset sille!<br />
<br />
Leikkaus ei itsessään pelota mua, enemmän tää matka siihen leikkaukseen. Pystynkö mä tähän ruokavalioon. Jotenkin toi pääkoppa pitäs saada messiin, mut on se vaan vaikeeta. Jotenkin mua kaivertaa edelleen se ene-dieetti. Mä haluun kaiken kerralla kiitos!<br />
<br />
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/16440531777218328433noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1915623527201308969.post-28963947509088331732015-06-15T19:37:00.002+03:002015-06-15T19:37:43.223+03:00RavitsemusterapeutillaViime viikolla käväisin ravitsemusterapeutilla liittyen siihen leikkaukseen. Ihan järkeviä puhui ja kyseli. Nyt sitä sitten pitäisi olla sillä leikkauksen jälkeisen elämän dieetillä. Kaks desiä ruokaa viis kertaa päivässä. Joo, ei ainakaan vielä oo oikein napannut. Katotaan nyt toi juhannus pois alta. Tarkoituksena olikin pienentää aluksi ruoka-annoksia ja jättää santsaukset pois. Niin mä oon kyllä tehnytkin. ENE-dieetille ei mua laittanut tän kakssuuntasen takia. Vaikka yritin kertoa että osaan kyllä havannoida koska alkaa menemään lujaa. Tarvii kuulemma psykiatrin luvan. Noh, sitä ootellessa. Ois silti ollut kiva tietää mitä se ENE käytännössä tarkoittaa. Todennäköisesti oisin omin luvin aloittanutkin sen juhannuksen jälkeen. Punnituksessa hurjat lukemat, 159 kg. IKINÄ, en IKINÄ oo painanut näin paljoa. Ja sen huomaa. Mä en jaksa mitään. Kaikki tuntuu raskaalta. Vihaan itseäni. Nyt en oo yhtää tyytyväinen läski. Pakostakin miettii että jossei olis aloittanut noita mielialalääkkeitä, oisinko lihonut noin paljon. Veikkaan etten.<br />
<br />
Kimmastuneena tästä polkasin vartin Karhulla, melkee 7 km. Teen ittelleni suunnitelman, tällä viikolla vartin polkasuja, ens viikolla puolen tunnin. Luulis jotain tapahtuvan kunnolle. Mä haluun olla paremmassa kunnossa. Mieluiten heti ja nyt. Ei siis puolen vuoden päästä tai kuukauden. Tiedän, aika mahdotonta.<br />
<br />
Meillä on muuten perheenlisäystä, meille tuli koiranpentu. Suloinen pureksiva riiviö. Aktiivisuus lisääntynyt sata prosenttia itsellä. Pikkulenkkejä päivittäin, noin vartin haistelukierroksia. Pentu täyttää 12 viikkoa torstaina.<br />
<br />
Mieli on ollut suht hyvä, mitä nyt tää läskien runsaus ottaa kovasti ohimoon ja pikkasen lyö mieltä alavireeseen. Nukun hyvin ja se on hienoa se.<br />
<br />
Huomenna onkin vuorossa sisätautilääkäri... kirjoittelen siitä sitten lisää.<br />
<br />
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/16440531777218328433noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1915623527201308969.post-21603386075426939392015-05-05T07:04:00.001+03:002015-05-05T07:04:04.328+03:00PäätösNyt se on päätetty. Jos huolivat, menen siihen leikkaukseen.<br />
<br />
Vaaka ei enää suostunut näyttämään kiloja.<br />
<br />
Uskon etten yksin pysty pudottamaan painoa enää, en vaan löydä motivaatiota.<br />
<br />
Kesäkuun alkupuolella on ravitsemusterapeutin vastaanotto ja viikkoa myöhemmin sisätautilääkärin vastaanotto. Kaikenlaisia lippuja ja lappuja jo kotiin tulikin. Syömistestiä, ruokapäiväkirjaa, alkoholikyselyä jne.<br />
<br />
Lanttulääkäri kertoi että kysyvät varmaankin hänenkin mielipidettään asiasta, ja kertoi ettei näe estettä leikkaukselle.<br />
<br />
Ei edes jännitä. Mulla on niin karseen paska fiilis koko läskeilystä että alkaa jo riittämään.<br />
<br />
Blogi muuttuu siis jatkossa (toivottavasti) leikkauskeskeiseksi. Tässä sitä aletaan sitten säästämään veronmaksajien rahoja... Leikkaushan ilmeisesti tulee maksamaan pitkällä juoksulla vähemmän kuin muiden ylipainosta johtuvien liitännäissairauksien hoito.<br />
<br />
Hyviäkin uutisia on, sain kesäksi töitä.<br />
<br />
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/16440531777218328433noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-1915623527201308969.post-8958492566689067752015-03-09T18:39:00.000+02:002015-03-09T18:39:24.913+02:00---ja taas...Mun surkuhupainen edellinen yritys päästä ruotuun lössähti kyllä niinku parhaat päivänsä nähny säkkituoli. Masennus ei sittenkään ollut ihan niin kadotettu kuin halusin. Päivät meni edelleen sumussa sen mieltätasaavan lääkityksen takia. Kävin ennen meidän Teneriffan reissua psykiatrilla ja sanoin että nyt riitti, mä haluun elää päivisin. Iltalääke sitten lopetettiin, jo ihan senkin takia että olin vielä jonkun verran masentunut. Lähdettiin reissuun, käveltiin päivittäin ihan himona ja kas, nukahdin illalla ajoissa ja heräsin aamuisin ajoissa. Tätä kivaa liikkumisen tuomaa iloa jatkoin vielä reissun jälkeenkin, ihan kaksi kertaa kävelylenkeillä... KUNNES sairastuin satavuotiseen flunssaan joka vasta nyt alkaa helpottamaan. Hirvee hinku päästä salille, mutta reumankin veetuillessa, senkin ihanan halun saan nyt pitää taka-alalla, ainakin kuukauden. Sen jälkeen uudelleen aloitetun reumalääkkeenkin pitäisi alkaa vaikuttamaan. Viime viikolla lääkäri totesi molemmat nilkat niin tulehtuneiksi että tarvitsivat kortisonia. Kädet ovat tälläkin hetkelle helvetinmoisen kipeät. Reumalääkäri laittoi mulle lähetteen sisätautilääkärille, laihdutusleikkausta varten. En oo sen kummemmin ajatellut asiaa ikinä. 80% musta sanoo et ei, ainakin luettuani paria blogia netin syövereistä. Mennäänpä nyt sitten edes kuuntelemaan faktat. ja kylmiä faktoja mä meen sinne hakemaan. Lähinnä mua ei hirveesti kiinnosta mikään kahden vuoden oksentelu.<br />
<br />
Tänään täytin 30 vuotta. Sen takia eilen päätin aloittaa superdieetin raameilla mukaellen. Ainakin alkuun. Lauantaina on luvassa juhlimista, joten ainakin silloin tää katkeaa. Mut hei, eka päivä on menny hyvin ja oon oikeesti innoissani tästä. Mulla on yks kaveri jolle voin höpötellä tästä millon vaan ja joka sanoo oikeesti suoraan asioita. Se on hyvä. Mä mitää päänsilittelyy kaipaakaan.<br />
<br />
Ens kuussa pitäs ilmeisesti selvitä lähdenkö opiskelemaan syksyllä vaiko en. Toivottavasti, koska muuten oon ihan suossa taloudellisesti. Kesän ajaksi todennäköisesti joutuu hakemaan työtä joka ei vaan sovi mulle. Huoh.<br />
<br />
Että tälläistä. Mä meen jatkaa mun synttäreitä rahkalla ja marjoilla :D<br />
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/16440531777218328433noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-1915623527201308969.post-34622974130600532292014-11-27T16:54:00.001+02:002014-11-27T16:54:35.604+02:00Ostetaan motivaatioo! Mä olen tänään ja eilen syönyt niiiin hyvin että on oikeen superhyvä olo. Ehkä siitäkin, ettei oo niin huono omatunto syömisistään. Tosin mä nukahdin jo kasin jälkeen, joten en ehtiny mussuttaa illalla mitään. Korjattavaa ruokailurytmin suhteen on kovasti, en oikeen aamulla pääse rytmiin kiinni, ja lounaankin söin vasta neljän aikaan. Nukun aika pitkät unet tällä lääkityksellä, jopa kaksitoista tuntia, niin on vaikea rytmittää päivää järkevästi. Aamulla menee kaurapuuro raejuustolla ja rypsiöljyllä. Sitten vielä ruisleipä leikkeleellä. Oon aika kovasti puputtanut leipää viime aikoina, joten siitä eroon pääseminen on hirveen vaikeeta. Siksipä suon itselleni 1-2 ruisleipää päivässä. Vielä.<br />
<br />
Normaalien ihmisten lounasaikaan vetäisin skyr-rahkan ja kauppareissulta tullessa banaani. Oli aika kova nälkä. Neljän aikaan upposi paistettua broileria salaatilla. IIIIISO salaattiannos ruokalusikallisella kevyttä salaatinkastiketta. Tunnustan, jälkkäriksi tupla-patukka... Illalla vielä rahkaa ja marjoja, niin päivän syömiset alkaa olee siinä. Jos mussututtaa, niin oon varautunut varsisellerillä.<br />
<br />
On mulla kyllä sellanen olokin fyysisesti että painoa on. Ihan hirveen raskas olo liikkuessakin, kömpelö olo. Mutta se ei ole kenenkään muun vika kuin mun. Kukaan ei oo mua pakottanut syömään liikaa. Jotenkin tänä syksynä on ollut sellainen olo, ettei mulla oo mitään muuta kuin syöminen. Kun on ollut paha olo, niin on haettu sitä hyvää oloa mättämisestä. Niin se vaan on. Eikä siitä eroon pääse ennenkuin sen päättää lopettaa. Kuulostaa yksinkertaiselta. Pidetään tää yksinkertaisena niin se on sitä. Sehän on vaan ruokaa. Täytyis opetella nostaan se siltä jalustalta pois minne sen oon nostanut. Pitäisi pysytä nostamaan sen tilalle joku aika paljon terveellisempi juttu.<br />
<br />
Liikkuminen on jotenkin kirosana taas mulle. Kynnys lähteä salille on ihan liian suuri, Vaikka mä haluan sinne ja kaipaan sinne. Jotenkin hävettää kai? Pelottaa kohdata se oma kunto. Se huono kunto. Ja on niin vaikeaa lähteä tuonne pimeään ja märkään. Kuntopyöräkin on tuolla varastossa. Uikutiuikuti. Säälittävää.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/16440531777218328433noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1915623527201308969.post-85383793344677595112014-11-26T13:16:00.000+02:002014-11-26T13:16:38.709+02:00Ylösnousemus!Herätellääs henkiin tää blogi taas. Otetaan mukava asento läppärin ääreltä ja aletaan purkaa viimeisimpiä tapahtumia.<br />
<br />
Kesä meni kesätöissä baaritiskin sillä puolella jossa ei mee omaa rahaa, kerrankin jäin baarireissuista plussan puolelle :P Työ oli kivaa ja nautin asiakaspalvelusta. Syyskuun loppuun asti venyi tuo pesti. Uusia ystäviä ja uusia ihmisiä toi tuo kesä. Toi se jotain muutakin, mutta siitä edempänä.<br />
<br />
Kesän aikana en todellakaan liikkunut enkä kattonut syömisten perään. Kuitenkin, en kovasti mussuttanutkaan mitään, kun äidillä asustelin. Meidän äiti ei oo tunnettu tuputtamisesta.<br />
<br />
Nyt olen hengaillut työttömänä ja ootellut työkyvyn arviointia, joka oli tänään lääkärin vastaanotolla. Kävin puntarilla ja huomasin saavuttaneeni jotain, mitä en olisi ikinä uskonut. Nimittäin aivan hirvittävän korkean painolukeman, 148,5 kg!!! Tämä on totta ja tästä lähdetään taas. Käsi vaan niskaan ja nosto ylöspäin. Kaapissa on rahkaa, salaattia, broileria, raejuustoa, marjoja, porkkanoita ja lanttua. Plus eilistä kasvissosekeittoa. Alkottoman aloitin jo kaksi viikkoa sitten. Kesä menikin aikalailla iltakaljoitellessa ystävän kanssa. Nähtiin me ystävän kanssa muutenkin kuin kaljotellessa... kai?<br />
<br />
Takas siihen lääkärikäyntiin... Mun ei tarvitse enää mennä nosteleen mummoja ja vaareja, eikä tehdä vuorotyötä. Helpotti. Kuntoutukseen hakupaperit menossa ja uusi ammatti mietintään. Helpottaa stressiä huomattavasti! Reuman saralla on vähän ollut tässä ongelmia, nilkka ja olkapää vihottelee. Aloitettiin pieni kortisonikuuri, joka jo ensimmäisestä päivästä alkoi keräämään nestettä mun pöhöttyneeseen vartalooni. Hieno sivuvaikutus on myös hirvee närästys joka ei todellakaan helpota liikkuessa. Kahvi siis pannaan hetkeksi.<br />
<br />
Parisuhdesaralla menee nyt hyvin, Aloitettiin pariterapia kuukausi sitten. Lähdettiin siihen molemmat sillä mielellä että tää liitto pelastetaan.<br />
<br />
Elokuussa käytiin Kreetalla, oli aivan ihana löhöloma kuumalla rannalla. Nautin! Ihana paikka, vaikka ruoka oli mun makuun vähän liian mautonta.<br />
<br />
Mieli on ollut vähän maassa tässä viime aikoina, ja olenkin masennuslääkitystä joutunut lisäilemään. Hirvee motivaatiopuutos liikuntaan. Luulis ettei oo vaikeeta kaivaa kuntopyörää telkkarin eteen... EDES sitä. Pitäisi tehdä suunnitelma, josta pitää kiinni. Mä luulen et mun suunnitelma saa olla se, että ensin syöminen haltuun ja sitten pikkuhiljaa hivuttautuminen terveysliikunnan pariin.<br />
<br />
Kiitos ja kumarrus kaikille niille jotka ovat kyselleet kuulumisia! Täällä mä oon ja tuun olemaankin!Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/16440531777218328433noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-1915623527201308969.post-52074901877652340532014-04-09T11:17:00.001+03:002014-04-09T11:17:36.138+03:00Mieli korkeella, kivusta huolimatta. Hiphei ja hyvät fiilikset!<br />
<br />
Paikat on julmetun kipeät ja eilinen salireissu oli kyllä kaiken tän kivun arvoista. Salikokemus oli hyvä. Tuntui paljon kivemmalta paikalta kuin mun entinen sali. Tuolla oli väljää, isot tilat eikä mitään turhaa. Kaikkia laitteita tulee käytettyä, mitään ylimääräistä ei ole. Oon ihan supertyytyväinen jäsenyydestä. Tää ei oo mikään mainos, vaan ihan kokemuksen tuoma postaus :D Jos näin voi sanoa.<br />
<br />
Olin aivan tärinätilassa kun lähdin salilta. Piti kokeilla missä ne rajat tänäpäivänä menee. Lohdullista kyllä, uskon että pääsen taas hyvään rytmiin tän voimailun kanssa. Muistin jälleen kerran miksi mä nautin punttailusta. On se vaan ihanaa ja hienoa. Mää tykkään ja tää on mun juttu.<br />
<br />
Eilen piti vielä illalla kävästä vähän kävelyllä ja voi luoja miten mun jalat teki vastarintaa noustessa mäkeä. Tänä aamuna heräsin siihen kun kääntyessä rintalihakset alkoi huutamaan kivusta. Sairaaaan hieno tunne. Hullua.<br />
<br />
Tänään onkin vuorossa kesärenkaiden vaihtoa ja pieni kävelylenkki. Huomenna yritys salille ja sen jälkeen kaffeelle kaverille. Ihana viikko tulossa.<br />
<br />
<br />
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/16440531777218328433noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1915623527201308969.post-91369429551074191512014-04-08T13:25:00.000+03:002014-04-08T13:25:10.398+03:00Menen salille. Oli pakko tulla kertoon, mä meen tänään salille! Ostin jäsenyyden easyfit.fi sivustolta, edullinen oli eikä mun tartte maksaa ylimääräisistä palveluista joita en tartte. Jäsenyyden ostaminen oli helppoa verkkokaupasta ja oon menossa nyt heti treenaamaan. Jeih!<br />
<br />
Oon niin innoissani tästä. Pääsee kotoa pois. Tää tilanne on niin tulehtunut, että tekee hyvää päästä laskee ulos vähän höyryjä. Hyvä juttu kaikenkaikkiaan. Nyt mennään sit kattoon mitä monen kuukauden sohvaperseily ihmiselle tekee.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/16440531777218328433noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1915623527201308969.post-46365746918618979042014-04-07T11:48:00.000+03:002014-04-07T11:48:31.555+03:00Kuulumisia taas. Hei vaan !<br />
<br />
Joku olikin kysellyt kuulumisia, siispä tässä niitä tulee...<br />
<br />
Mun elämä ei tällä hetkellä kyllä pyöri mitenkään laihdutuksen ympärillä, tuntuu että se on niin taka-alalla kuin vain voi olla. Mielialalääkkeiden takia mun ruokahalu on pienentynyt suuresti, eikä tee mieli ahmia. Toki ostan kerran viikossa karkkia, mutta siihen se sitten jääkin. Tällä hetkellä kiinnitän aika paljon huomioo mun ulkonäköön, hassua. Jotenkin tuntuu että pieni päivittäinen kaunistautuminen pitää mun itsetunnon kasassa.<br />
<br />
Parisuhde voi huonosti. Erittäin huonosti. Kovasti pelkään ettei enää vuoden lopussa olla yhdessä. Mun tunteeni suuntautuvat tällä hetkellä aivan toiseen suuntaan kuin mun mieheen. Otan rauhallisesti, kyllä. Mietin järjellä asioita. Yritän selvittää itselleni että onko tässä nyt kyse hypomaniasta vai onko noi mun tunteet ihan oikeat. Yllättäviä asioita on tapahtunut, en niistä vielä sen enempää kerro. Vaikka mä todella haluaisin kertoa, mä haluaisin kertoa kaikille, huutaa tunteeni ulos!<br />
<br />
Mielialan suhteen menin jo masennuksen puolelle, sain luvan aloittaa taas masennuslääkityksen. Sairausloma jatkuu kesäkuun alkuun asti, jolloin mulla alkaakin jo baarityö. Työsopimuksen kävin allekirjoittamassa viime viikolla. Hyvältä tuntui. Tuntui hyvältä myös se, että ko. työ sijaitsee toisella paikkakunnalla, joten tulee vähän hajurakoa kotiinkin. Miettimisaikaa. Parisuhdeterapiasta en oo vielä kuullu mitään, mutta ehkä ens viikon hoitopalaverissa kerrotaan onko se mahdollista.<br />
<br />
Perjantaina on luvassa Tampereella Francinen keikkaa, jonne oon ihan superinnoissani menossa! Lauantaina ois messuja Pirkkahallissa, saas nyt nähdä jaksaako enää perjantain rietonjen jälkeen sinne suunnistaa.<br />
<br />
Koitanpa taas päivitellä elämääni tänne, kyselkää jossei mitään kuulu :DAnonymoushttp://www.blogger.com/profile/16440531777218328433noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-1915623527201308969.post-81116402427603677572014-03-27T18:30:00.002+02:002014-03-27T18:30:34.692+02:00Oon mä täälläMulla oli vaan luova tauko. Siis tosi luova.<br />
<br />
Mulle iski semmonen hieno maniavaihe päälle ja karautin keski-suomeen siivoomaan isovanhempien ison maatalon lattiasta kattoon. Sitten juhlittiin kaverin kanssa mun synttäreitä aamuysiin. Sitten olinkin viikon kotona flunsassa kun mies oli Lapissa.<br />
<br />
Mun laihduttelu sujuu muuten aika hyvin! Tuon kahden viikon aikana laihduin 7 kg, sen jälkeen en olekaan vaa'alla käynyt. Mutta vuosi sitten mahtuneet farkut sopii jälleen eikä kiristä! Mutta eipä se paino tällä aktiivisuudella ja syömisellä kyllä ainakaan nouse. Oon nimittäin niin aktiivinen että touhuan päivät pitkät kaikkea. Tänään olin 6 tuntia pihatöissä. Olen haravoinut, tehnyt pöydän, kaivanut kallioo esille, hilannu terassivehkeet esille, putsannut grillin, imuroinut, siivonnut muutenkin, tehnyt ruokaa, käynyt kaupoilla, terapiassa ja hommannut itselleni työpaikan kesäksi. Kaiken tämän olen tehnyt tällä viikolla. Telkkaria olen kattellut varmaan sen tunnin päivässä. Tosiasiassa mä en pysty olemaan paikallani kovinkaan kauaa. Terapeutin mukaan en oo vielä ihan kunnossa, ensi viikolla alkais biboryhmä jossa ois tarkoitus etsiä keinoja tän sairauden hallintaan.<br />
<br />
Pyörän kaivoin esille, jos viikonloppuna hyvä sää jatkuu, käväsen heittää lenkin. Tän päiväsen pihahommailun jälkeen tuntuu siltä kropassa että oon jotain tehnytkin.<br />
<br />
Apua, mulla on taas niin paljon kerääntynyt kaikkea asiaa, etten tiedä mistä jatkais seuraavaksi.<br />
<br />
Hoidin myös yhden asian kuntoon joka on mun päätä kiusannut jo pitkän aikaa. Tiedänpähän että jos jotain tapahtuu, asia ei ole mun käsissä enää. Tein julman päätöksen, mutta musta itsestäni tuntuu että se on oikea, kun kyseessä on kuitenkin ihan pienen lapsen olo ja elämä. Voin kuulkaas sanoo että helpotti!<br />
<br />
Kotona on vähän kitkaista jälleen, mutta katsotaan nyt mihin tämä tästä johtaa. Parisuhdeterapian mahdollisuutta kyselin terapeutiltani, lupasi selvitellä asiaa. En mä kuitenkaan oo vielä valmis luovuttamaan.Ymmärrän sen että miehellä on vaikeeta tän mun sairauden kanssa, mutta mihin se hävis että vastamäessäkin? Sitä mä vaan ihmettelen. Ekaa kertaa joku on selkärangattomampi kuin minä. En osaa olla surullinen, vaan pettynyt.<br />
<br />
Kuitenkin, kaikesta huolimatta, mä voin hyvin. Älkää peljätkö! :)<br />
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/16440531777218328433noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-1915623527201308969.post-15013588228047949452014-02-25T18:17:00.000+02:002014-02-25T18:17:06.339+02:00Päivä kerrallaan, viikko kerrallaan. Mä oon niin raiteilla tän mun syömisen suhteen! JEE! Eilen ja tänään kalorit pysyneet upeasti 1500 alapuolella. En ole vielä liikkunut, joten ei mulla edes ole nälkä. Keittelin eilen iiiison kattilallisen tomaattikeittoa, tomaatit oli vaan euron kilo! Sekaan heitin vain sipulia, liha- ja kasvisliemikuutiot, valkosipulia ja vettä, vielä tuoretta oreganoo ja tarjoillaan raejuuston kanssa, hyvää on. Sitä ois nyt sitten muutamaks päiväks. Taas kuva ois kiva-osastoo, mutten mä taas muistanu. Rahkaa vetelen pari kertaa päivässä marjojen kanssa. Yhden hedelmän syön ja leivän päällä paaaaljon kasviksia. Eilen söin kyllä salaatinkin. Hyvin pärjää eikä oo nälkä.<br />
<br />
Aloitin eilen illalla mun pitkään mielessä velloneen projektin, eli syksyllä ostetun vanhan ompelukoneen tuunaaminen sivupöydäksi. Putsailin koneen pöydän metallisen alaosan ja maalata tössöttelin kermanvalkoiseksi. Kyllä siitä varmaan ihan magee tulee. Kone on merkiltään Central Bobbin. Maksoi 40 euroa, 10 euroa maalipurkki, eli kyllä tässä ihan riittää rahat ruokaankin. Kivaa kun on jonkunlainen projekti, tulee vähän muutosta arkeen.<br />
<br />
Mulla jatku edelleen toi mun vatsan ahdistus ja oon tullut siihen tulokseen, että se mikä siellä turvottaa, on rahkajogurtti mitä oon nyt pari viikkoo vedellyt. Täytyy siirtyä takaisin vanhaan kunnon normaaliin maitorahkaan. Onneks viimeset purkit on tänään menossa.<br />
<br />
Vkloppuna on taas menoa, vähän ruokailua ja sen semmoista kaupungilla. Yritän henkisesti valmistautua siihen että neljän seinän sisältä joutuu poistumaan isoon kaupunkiin. Huomenna joutuu jo vähän harjoittelemaan, sillä lupasin miehelle että mennään käymään ostoksilla isommassa kauppakeskuksessa. Onneksi tavarapaljous vie mun huomion mahdollisesta ahdistuksesta.<br />
<br />
Mieli on hyvä ja korkealla. Tänään on hyvä olla.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/16440531777218328433noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1915623527201308969.post-43628767194323245932014-02-24T13:27:00.001+02:002014-02-24T13:27:57.034+02:00Viikonlopun mässäykset. Viikonloppu tuli ja viikonloppu meni. Loskaa ja loskaa. Kesä tule jo!<br />
<br />
Perjantaina mulla oli karkkipäivä, kattelin Suomen peliä ja mussuttelin karkkia. Oon huomannut karkkipäivät ihan oikeasti toimiviksi. Kun tiedän että kerran viikossa saan karkkia, ei tee niin mieli muina päivinä. Tämä toimii mulla. (vielä kun osais ostaa niitä irtiksii 100g eikä 500g... ) Lauantaina tein illaksi pizzaa, kasvisvoittoista. Ei mikään paha paukku kaloreiden suhteen, kun pohjakin oli minimaalisen ohut. Lauantaina käytiin myös ravintolassa vetelemässä pihvit. Ite otin lisukkeeks grillikasviksia. Eihän nuo toki rasvattomia ole, mutta hiton hyviä.<br />
<br />
Perjantaina join myös 4 olutta, joten en ottanut iltalääkkeitä. Joka johti taas siihen että nukuin vain muutaman tunnin yöllä. Lauantaina olinkin ihan pirteä, ajatus kulki nopsaan, samoin puhe. Eli ilman tuota iltalääkettä menis taas aika lujaa. Olisi varmasti kuulkaas nää blogipostaukset hitusen erilaisia. Taas mentäs niin terveellisesti että varmasti kilot putois. Parempi näin. Kuitenkin pelko siitä, mitä haittapuolia tommoset vauhtivaiheet voi mulle tuoda, ovat isompia kuin se että laihdunko tai en.<br />
<br />
Viime yönä nukuin mahtavat 12 tuntia! Nostelen edelleen iltalääkitystä joka tosiaan väsyttää. Varmasti viikon päästä tilanne on ihan toinen, elimistö tottuu suurempaan annokseen. Yritän silti mennä nukkumaan samaan aikaan kuin eilenkin, tämä taas tietää sitä, ettei tässä montaa kertaa ehdi jääkaapilla käymään. Yritän silti änkeä hereillä ollessani itteni täyteen vaan hyvää ruokaa, siis tänäänkin olen jo vetänyt marjoja, kasviksia, proteiinia ja puuron, vaikka oonkin ollu hereillä vasta kaksi tuntia. Vielä salaattia ja jotain protskuu, ja iltapalaksi rahkaa marjoilla, niin mun päivä on täys.<br />
<br />
Iloisempiin uutisiin: Matkakuumeilija sai tulevan synttäripäivän kunniaks matkan Krakovaan, toukokuun alussa siis sinne. Ihanaa. Oon ihan täpinöissäni kattellu netistä kaikkea ihanaa mitä tosta kaupungista löytyy. Vanha kaupunki voi pian saada mut itkuun, sillä mä kertakaikkiaan rakastan historiaa! Tällä hetkellä oon ihan uppoutunut tohon Viikingit-sarjaan, jotenkin kiinnostukseen saattaa vaikuttaa mun sukutausta, viikinkiveri virtaa mun suonissa. Pääosan esittäjäkään ei oo mikään kauhea katottava... ;)<br />
<br />
Seuraavaksi yritän keksiä jonkunlaisen suunnitelman tälle päivälle, todennäköisesti rääkkään kuntopyörää, hikistä intervallia tekis mieli...<br />
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/16440531777218328433noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1915623527201308969.post-21855461779294331752014-02-20T17:33:00.001+02:002014-02-24T13:03:42.018+02:00PapuefektiKaksi päivää papuruokaa syöneenä voin kertoa, että sen kyllä huomaa! Aiheuttaako pavut kaikilla näin älyttömiä päästöjä, vai onko se vaan joku mun suoliston oma juttu? Hyviä pavut on, mutta harvemmin oon niitä ruokavaliooni sisällyttänyt. Vaikka ne onkin ihan superhyviä. Ainakin toi joku luomupapusekoituspurkki, olikohan se GoGreen? Oon ennenkin maistanut jotain GoGreenin tuotteita ja hyväksi todennut. Helppokäyttöisiäkin ovat.<br />
<div>
<br /></div>
<div>
Eilinen meni syömisten suhteen ihan hillitysti, en jaksanut edes laskeskella kaloreita, koska illalla ei tullut mitään himoja syödä leipää tms. Poljeskelin pyörällä puolisen tuntia ja olin tyytyväinen itseeni. Hyvä minä! Tänään en ehtinyt syömään lounasta ennen kauppareissua, joten vedin lounaat ja välipalat samaan syssyyn kun tulin kaupasta. Nyt olo on kyllä täysi. Vetäisin vielä ihanan maitokahvin päälle. Illaksi ostin dippivihanneksia, jos tekee mieli. Saas nähdä. Kun nukkuu paljon, niin ei ole aikaa syödä. Mikä on hyvä. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Melkein tänään lähdin kauppareissun jälkeen ulkoilemaan, MUTTA ei. En vaan päässyt ovesta ulos. Olen jo suunnitellut reitinkin minkä aion kuljeskella. Reitillä on hyvä jyrkkä mäki metsän keskellä jossa vois läkähdyttää itsensä. Eikä ohikulkijoitakaan liiemmälti ole. Pimeä tulee vaan vieläkin liian aikaisin. Kun pääsen itse vauhtiin, alkaa tulemaan jo pimeä. Tänäänkin lojuin sängyssä klo 11 saakka ennenkuin pääsin sängystä ylös. Eilen oli eka ilta kun nostin iltalääkitystä lääkärin ohjeiden mukaan. Tarkoitushan on nostaa lääkitystä 100 mg:n parissa päivässä. Aloitusannoshan oli 25mg. HUH! Olen nukkunut niin hyvin jo kaksi viikkoa, että tuntuu kuin naamakin olisi vähemmän väsähtäneemmän näköinen. Ihankuin naamassa olisi ollut jonkunmoista nestepöhötystäkin...? </div>
<div>
<br /></div>
<div>
On ollut vähän matkakuumetta, vaikka elokuulle onkin jo varattu Kreetan matka, sai niin halvalla tammikuussa. Krakovan lomia ollaan katseltu keväällä, näyttäis aika edulliselta, niin matkat kuin majoituskin. Saas nähdä mitä se mies buukkaa. Oon jättänyt sen homman kokonaan sen kontolle. Rahaahan ei ole, mutta kumma kyllä ne pennoset aina jostain löytyy. Se on sitten pois kesän muista reissuista. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Jotain kivaa liikkumista haluan vielä tänään tehdä, saas nähdä mikä kuntopiiri meidän olohuoneeseen rantautuu. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/16440531777218328433noreply@blogger.com6