Eka ryhmätyöhaastattelu takana! Ja voin kertoo että oli superhieno kokemus! Ensinnäkin näkee minkälaisia muut ihmiset on haastatteluissa ja sitten toisekseen on aika kova homma erottua. Ja mähän erotuin! Mä sanoin rehellisesti ja suoraan asiat, kun toiset kierteli. Esim. ryhmästä kukaan muu ei koe stressiä työstä kuin minä. Mulla kun ei ihan oikeasti ollut tossa mitään muuta vaihtoehtoa, kuin olla suora ja rehellinen, koska haastattelijat tunsi mut. Ei siis ollut mahdollisuuksia kaunistella asioita. Oon aika ylpee itestäni. Nousi itsetunto salamanlailla, vaikken työpaikkaa saiskaan. Mun lisäkseni siellä oli 4 ihan oikeasti hyvää ja pätevää hoitajaa. Mua jäi ihmetyttämään se, että kuinka VOI olla noin hyviä hoitajia työttömänä, kun hoitajapulasta valitellaan?
Mutta se siitä!
Mä oon tänän syönyt syntiä. Nimittäin kinkkupasteijan kahvilassa. Oli ihan superkova nälkä, kun en ollut ennen haastattelua syönyt kuin aamupalan, ja olin tehnyt treffit miehen kanssa kauppakeskukseen. Lieventävänä asianhaaran sanottakoon, että olin jo ottamassa paninia... Voitto kotiin siis tässäkin asiassa, jos siis ajatellaan todella epärealistisesti! Päivälliseks tein sitten semmosta chili-paprika-tomaatti kalkkunakastiketta, muutama perhospasta, parsakaalia sekä reilusti salaattia. Oli niin nälkä että meni vaan hupsheijaa kupuuni!
Tänään mulla oli salista lepopäivä ja kävinkin tuossa suorittamassa puolentunnin liikuntahetken kävelemällä kaupalle viemään postia laatikkoon. Ehdin just ennen pimeää. Takaspäin tullessa hölkkäsin ylämäkeen jotain minuutin, kunnes kunto loppui. No ei vais, lipsu jalka siihen malliin tolla lumisella tiellä, etten mä viittiny riskeerata. Pitävämmällä kelillä sitten uudet harjoitukset. Hitsi, mä olin muka ottavinani kuvankin meidän tiestä, mutta se oliki kadonnu johonkin mun puhelimesta. Jummi! Meillä on siis ihan luminen tie sekä pientareet. Kaunista on.
Oon muuten laittanu jo pihavaloja pari viikkoa sitten, siis semmosii ns. jouluvaloja. Kivempi tulla kotiin pimeessä kun näkee laittaa avaimen lukkoon :D
Eilinen salireissu oli aika kankee, ei varmaan mitenkään johtunut vklopun kosteista menoista. Toisaalta, mulla oli metotreksaattipiikkipäivä, joten huono olo johtu varmaan siitäkin. Sain silti vedettyy urheesti treenin läpi ja rankaisin itseäni inhoamillani askelkyykyillä. 6 kg kahvakuulikset molempiin käsiin rinnalle ja painatin meneen ympäri salia. Tänään onki sitte perskannikat niiiin kipeet ettei taas mitään rajaa.
Eilisen eli 21.10.2013 LÖYSÄ ja SURKEA numerosarja! |
On mulla kunnon jenkkakahvat mistä pitää kii, beibi! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti