Loma oli ja meni, oltiin siis myrskyisellä kanarialla. Tasan kolme päivää aurinkoa ja loput myrskyä. Laittelen jotain kuvia kun tässä ehdin. Syötiin hyvin ja nautittiin olostamme, käveltiin varmaan kymmeniä kilometrejä päivässä... Kotiinpalatessa arki sitten koitti. Mulla oli tänään eka aika psykologille, aamupäivän stressasin ja panikoin. Tän jälkeen mulla oli sitten iltavuoroa luvassa, johon meneminen multa kiellettiin. Työkuntoinen en ole, päivystyksen kautta saikulle. Onneks oli päivystysvuorossa oma lääkäri joka tiesi taustat. En vaan enää ollut sen psyk.session jälkeen voimissani, ja kerroin vaan välttämättömimmät. En vaan nyt yksinkertaisesti jaksa ihmisiä ja puhumista. Osastolle menoakin väläytteli, mutta sanoin kotona olemisen olevan toistaiseksi ahdistusvapaata aluetta.
Psykologilla tajusin että vaikka olenkn aina kieltänyt mahdollisuuden kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, aloin hahmottamaan oman tilanteen ja mahdollisuuden siihen että minullakin sellainen voisi olla.
Psykologi oli aivan maailman mahtavin tyyppi. Sain tunnin loppupuolella paniikkikohtauksen jonka tää ammattilainen sai hyvin rauhoiteltua musta pois. Paniikkikohtaus laukes päälle ehkä siitä syystä kun koin niin suuren helpotuksen siitä, kun tää ihminen sanoi että nyt mä olen liian väsynyt ihminen pystyäkseni hoitamaan työni.
Seuraava aika onkin loppiaisen jälkeen ja sitten katsotaan jatkoja.
Oli vähän synkkä postaus. Mutta mun elämä ei ainakaan aina oo mitään ruusuilla tanssimista, eikai se oikeesti oo kellään ?