Pääaskellus tänään, tai oikeastaan eilen illalla, oli se, että menin aikaisin nukkumaan, klo 22 ja nukuin piiiitkät yöunet tohon ihan kello 9 saakka. Mulla on ollut vähän univelkaa, oonkin nukkunut nyt viime aikoina 10-11 tunnin unia silloin tällöin kun unirytmit on aivan sekaisin. Mieheni kuorsaa niin älyttömästi, etten herkkäunisena saa nukuttua. Ensin pyörin muutaman tunnin kuunnellen jyrinää, pihisen kiukusta ja mätkin miestäni kääntymään. Se ei auta, ja siirryn puhisemaan sohvalle. Sitten mulla on verenpaine pilvissä ja oon tosi kiukkuinen, enkä saa unta edes siinä sohvalla. Aamuvuorohan on tietysti aina seuraavana päivänä ja lähden töihin kahden tunnin unien jälkeen. Juu, mene siinä sitten salille töitten jälkeen... NOT. Hyvä että pystyy kotiin ajamaan nukahtamatta rattiin...
Nyt on ollut kauheasti tutkimuksia siitä, että valvominen ja liian lyhyet yöunet lihottaa. Terveysportin artikkeli kannattaa käydä lukemassa jos haluaa muutakin tietoa kuin sen mitä iltalehdissä lukee. Pyrin nyt siis pääsemään kunnon unirytmiin kiinni. Se on mulle hankalaa, jo kersasta asti mä olen olen valvoskellut. En siedä mitään valoa tai meteliä.
Tänään mulla on siis eessä iltavuoroa. Jee. Oisin jo niin loman tarpeessa. Sijaisena ei sellaista hubaa mulle sallita.
Lain mukaan myös sijaisilla on oikeus kerätä lomia ;)
VastaaPoistaJoo, käytännössä...
VastaaPoista