Maaliskuu.

Aikaisemmin tuo kuukausista hienoin ja mahtavin. Ehkä juuri siitä syystä että olen syntynyt maaliskuussa. Tänä vuonna kuukausi jolloin koen olevani ihan hukassa tän mun projektini kanssa. Voi miks mä oon niin laiska?!

Viettelen tänään viikon ainoaa vapaapäivää ja käyn tässä painia itteni kanssa, josko lähtis salille vaiko eikö. Ei vaan huvita yhtään. Mieluummin menisin aloittamaan makkarin pintaremontin. Mua puistattaa lähtee salille. Siellä mua oottais se sama vanha treeniohjelma. Enkä mä osaa tehdä uutta. Tai kai osaisin, mutten viitsi. Siellä on taas kuitenkin niin hemmetin täyttä! Vuodenvaihteen jälkeen toi ruuhkaisuus ei oo helpottanut ollenkaan, mua alkaa vaan ahdistamaan se väenpaljous, täydet parkkipaikat, likaiset suihkunlattiat ja tyhjentämättömät vessanroskikset.

Tekosyitä? Eiks jeh?

Jatkoin mun leipomistreeniä kylläkin. Eilen leivoin vaniljapullia. Ihan hiton hyviä. Maistoin siis. HYI MINUA! Olo oli vähän piittaamaton kun pulla suutani lähestyi.

Noi meidän viemäriheput on olleet kaks päivää pois töistä. Ovat varmaankin terapiassa sen mun räyhäämisen jälkeen. Huono omatunto siitäkin asiasta vaikka asiastahan mä pillastuinkin.

Noniin.. kellokin meni kevytspinnin ohi. Myöhäistä enää lähteä. Hienosti väistetty sekin.

Jotain hienoja hetkiä tällekin aamulle, olen nimittäin juonut jo 1,5 l vettä. Hyvähyvä. Rahkat marjoineen ja leseineen syöty.

Tein muuten päätöksen että lakkaan lukemasta blogeja jotka ovat täynnä mainoksia.

Ei mulla sitten muuta.

Palaillaan seuraavassa postauksessa mukavemmissa tunnelmissa!

Koska olen laiska...

...luettelen töitäni ;) 

Tänään on ollut ihan superpäivä! Ja kello tulee vasta kaksi! Heräsin ennen seitsemää ja lähdin verikokeisiin, lääkäri onkin sitten puolentoista viikon päästä. Sitten kotiin syömään aamupuurot raejuustolla, kuppi vihreetä teetä ilman makeutuksia. Mulla on selvästi joku teekausi menossa, on mennyt parin viikon aikana aika hurjasti teetä alas kitusista. Se vaan pitää nälkää niin hyvin poissa, tai oikeestaan sitä napostelun tarvetta. Ei mulla nälkä nykyään pääse tulemaan laisinkaan, tai ainakin hyvin harvoin. Kymmeneksi painelin spinniin, salilta kauppaan (tietty unohdin raesokrun kauppaan...) ja kotiin. Kotona sitten laitoin pullataikinan kohoamaan ja läksin tunniksi pihalle. Meiltä kaadettiin vähän aikaa sitten pari isoa kuusta tuosta pihasta, ja niitä kuusenraatoja pitäisi saada ennen lunta halki, poikki ja pinoon. Mieheni oli jo aikaisemmin sahaillut rungot pölkyiksi ja tietysti oksat rungosta irti. Raahasin siis tunnin näitä oksia ja heittelin noita pölkkyjä lähemmäksi klapikonetta. 

Voi luoja se oli rankkaa! 

Ja märkää, ja hitto tuolla on kylmä! Mä oon kuluttanu tänään jo niin paljon kaloreita, että mulle on sallittu välipalaks kahvi ja tuore pulla! Pullista en niin välitä, mutta tuoreena yksi on ihan taivaallista. Kattelen tässä samalla uunissa möllötteleviä pullia ja voivottelen ittekseni noitten pullien kokoa. En tajua miten mä saan AINA tehtyä tommosia pienen ihmisen pään kokoisia leipomuksia. Ei tajua ei... Olenkin aina sanonut, että olenkin ravintolakokki, enkä leipuri :D Illaksi aattelin raapaista kokoon sipulikeiton. Huomikseksi olen suunnitellut olutpaistia. Näky olevan naudanpaisti jossai tarjouksessakin. Huomenna saa taas läskit kyytiä, sillä risusavotta jatkuu...