Verisuonikirurgilla ehdin tänään käväseen jo aamusta. Tuomio oli se, että laskimot on ihan kunnossa. Yllätyksenä tuli se että olen lihava ja pitäisi laihtua. Pitäisi myös harrastaa liikuntaa, mielellään vesiliikuntaa... NO SHIT SHERLOCK-momentti taas. Olen järkyttynyt! Hienoa että lääkäri osasi todeta mulle että olen lihava. Itsehän en sitä tiedosta. Yritin olla ihan pokkana siinä, mutta kun lääkäri alkoi piirtämään hoitopöydän lakanaan kuvia jotka muistuttivat erehdyttävästi ns. kirkkoveneitä, hämähäkkejä, niin mä meinasin ihan totaalisesti purskahtaa nauruun. Lääkäri oli joku mun ikänen tyyppi, seurana oli vielä joku kandiPOIKA. Loppujen lopuksi, kiva ettei ollut mitään tukoksia eikä mitään kamalaa. Silti kävi mielessä että alan säästämään rahaa leikkaukseen. Varsinkin sitten KUN mä olen hoikempi. Kyllä se päivä vielä tulee! Uskokaa pois. Vaikka mulla on ollut vaikeeta, ei mulla kuitenkaan oo koskaan käyny mielessä ettenkö mä vois saavuttaa tällä saralla sitä mitä haluan. Eli painoa alle sadan kilon. Kyllä mä siihen vielä pystyn. Sitten kun oon ehjempi sisältä. Menipäs vakavaksi tää...
Iloisempiin (lue:masentavimpiin) uutisiin. Eilen iski kova ahmimispeikko ja söin suklaarusinoita askillisen ja rommisuklaaKERMAjäätelöä. Voi jestas sentään taas tätä. Eilen en liikkunu YHTÄÄN. Kaivelin jopa pleikkapelin esiin ja PELASIN KAKSI TUNTIA jotain räiskintäpeliä. Istuin tosin jumppapallon päälle, tietty se lasketaan liikunnaksi, hahah! Mun piti oikeesti alkaa testaileen sitä liikuntapeliä, muuuuutten mä sitten saanutkaan aikaiseksi.
Tänään lupasin lähteä mieheni kanssa syömään, nyt haluaisin perua koko jutun, koska syön siellä kuitenkin vaan jotain tosirasvaistaällöö. Huomenna on vuorossa vähän messuja ja sitten vkloppu rauhaisaa kotona lojumista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti