Uusia makuja!

Löysin Tokmannilta uusia makuja, banaani-caramel ja mokkapirtelö. Ostin niitä paketilliset ja toivon että ne maistuis...

Tykkään järjestelmällisyydestä, joten niputin viikon ruuat omille päivilleen. Tuleepahan ainakin syötyä kaikki tarvittavat pussit. Välillä kun ei meinaa muistaa et oonko syöny 4 vai 5 pussia... 

Kerrankin tuli otettua kuvia!

Kiitosta vaan edellisen postauksen tsempeille! Hilma se osaa valita oikeet sanat :) Vertaistuki on kyllä kohillaan näitten projektien kanssa. 

Nyt on semmonen olo, ettei malttais odottaa et viikko on kulunut. Odotan sitä hetkee kun ei oo enää nälkä ja muutenkin on kivempi olo. 

Uusi kuuri, parempi tuuri?

Nyt läks sitten uus kuuri. Kävin eilen puntarilla sairaanhoitajalla tuossa lähiterkassa, ettei tarvi Taysiin asti lähtee punnitusta  varten. 156,4 kg. Siitä lähdetään. Tuosta sitten se 8 % ois tavoitteena taas. Onneks tuossa taitaa olla pari kiloa viikonlopun nesteturvotusta, oltii nääs siellä risteilyllä. Olipa kivaa käydä terkalla, siellä ei meinannut ensin olla kunnon vaakaa. Terkka sai päähänsä et kokeillaan kahdella vaa'alla... HMMMM... No eihän se onnistunut :D Kävi sitten hakemassa paremman vaa'an. Aikataulu on siis seuraava: Neljän viikon päästä terkalle, jossei oo pudonnut riittävästi, otetaan parin viikon päästä uus punnitus. Eli yhteensä kuus viikkoa tätä pitäs pahimmassa tapauksessa suorittaa. Mä en yhtään tiedä mistä mä löydän tähän taas voimaa. Jotenkin tuntuu et nyt on kaikki motivaatio aivan hukassa. Varsinkin kun pääs taas oikeen ruuan makuun. Eilen piti vielä syödä spagettia ja jauhelihasoosia... No ei ollu niin hyvää kun mun pää oli sen kääntänyt. Oikeesti harva ruoka on yhtä hyvää kuin mitä dieetillä muisteli.

Muutenkin tuntuu että mun pään sisällä on tän syömisen suhteen jotain tapahtumassa. Tunnen että mun ajatukset on ihan viittä vaille kiepsahtamassa normaaliin suuntaan syömisen suhteen. Jotenkin tuntuu siltä että ruoka on menettämässä sen entisen arvonsa. Jännää. Mietin oikeestaan aika monesti päivän aikana sitä asiaa, ja se kutkuttelee jossain aivokopan pohjukoilla. Kohta, ihan kohta napsahtaa.

-8,8 kg. Vttu. Ens viikolla uus kuuri alkaa.

Viimeinen viikko

Viimeinen viikko hujahti käyntiin ja ens viikon keskiviikkona on punnitus. Ihan hirvee stressi. Ei tunnu yhtään siltä et paino ois pudonnut. Mitäs jossei se olekaan pudonnut tarpeeksi? Viikonloppuna rähisin jo ittekseni että mä en syö enää yhtää pussia ikinä! No jatkoin sitten.

Hirvee stressi kouluhommistakin, tehtävää tehtävän perään ja mä en vaan ymmärrä Exceliä. En sitten mitenkään päin. Jos joku haluaa tehdä mun tehtävät, ilmoittautukoon :D

Kolmas viikko pyörähti käyntiin

Viikonloppuna olin jo niiiiin valmis antaa periks. Ja annoinkin. Yhden Ikean hodarin verran. Oltiin siis ikeassa ja minä yhden pussin aamulla imaisseena olin niin nälkäinen että meinas oksu tulla. Lankesin siis yhteen hodariin. Niin se vaan meni kurkusta alas. Taivaallista. Jälkeenpäin kadutti. Ja paljon. Jatkoin kuitenkin sitkeesti nutrausta, enkä sortunut enää.

Olen kyllä korvannut päivän raejuusto ja rasvaa esim yhdellä kananmunalla, pähkinöillä tai broilerilla.

Olo ei tunnu yhtään kevyemmältä eikä mitenkään pirteältä.

Tavallaan oon jo aika tottunut noihin pusseihin. Nälkä ei vaivaa, joten joinain päivinä ei ihan sitä 5 pussia päivässä mee. Tunnit vaan menee niin nopeaan etten aina muista syödä. Illalla ei sitten taas ihan ennen nukkumaan menoa pysty vetään mitään suklaapirtelöä. Niitä mä oonkin syönyt nyt enimmäkseen. Suolaiset keitot maistuu ihan karseille, alkuun niitä söi kun oli niin älytön nälkä, muttei ne nyt enää maistu. Pelkkä ajatuskin saa yökityttään.

Eniten mua ihmetyttää se, ettei mun tee yhtään mieli alkoholia. Ei tipan tippaa. Aikamoisena oluen ystävänä oon yllättynyt. Lauantaisin mielessä käväsee saunaolut, mutta vaan käväsee. Sit se ajatus katoaa jonnekin kivennäisvesipullon alle.

Eilen käytiin heittää 5 km lenkki koiruuden kanssa, Satutin vaan alaselkäni vklopun pihahommissa niin, että liikkuminen on yhtä tuskaa. Kävely on lähinnä sellaista tepsuttelua.

Ostin itselleni palkkion dieetistä, varasin nimittäin risteilyn sille viikolle kun on punnitus. Oli tulos mikä tahansa, oon oikeutettu pieneen irtiottoon.

Eniten mua hirvittää että jossei paino ookkaan tippunut tarpeeksi ja rt ei usko että oon noudattanut kuuria. Sit mä alan kyllä itkee. Mies kyllä yrittää takoo mun päähän järkeä, että pakkohan sen painon on tippua kun noin radikaalisti ruokailutavat on muuttuneet.

Ootteko muuten huomanneet, että lähes jokaisessa tv-ohjelmassa syödään ja juodaan? Mainokset on pelkkiä herkkumainoksia. Ainakun näkee telkkarissa jotain syöminkimeininkiä, tekee niin mieli ruokaa. Sit se menee onneks helpolla ohi.

Mulle on dieetistä tietävät ihmiset soitelleet joka viikko ja tsempanneet. Kiva juttu. Ei tässä muuten pärjäis jossei tästä puhuis.

7.10 tule jo.

Eka viikko takana!

Ja mä selvisin siitä!!!!
Lauantaina tosin meni suuhun kourallinen pähkinöitä ja broileria n.fileen verran. Ei silti yhtään mitään muuta. Lightlimsaa ja vettä.

Suussa maistunut eilisestä asti suoraansanottuna paska. Harjaan hampaita ja käytän suuvettä, mut aina se vaan palaa se paha maku. Eilen aamulla oli vielä nälkä, tänä aamuna ei enää ollutkaan. Iltapäivästä tuntui vähän nälkäiseltä, mut se meni vedellä ohi. Selkeesti pahimmat päivät nyt takana, olo on ainakin parempi. Oisinko sitten siinä ketoosissa nyt? Aika kauan siihen kyllä meni. Lähes 7 päivää.Eilen muuten vahingossa maistoin omenaa! Koiran kanssa lenkille mentäessä kieppasin omenapuun kautta tarkastaen onko omput kypsiä... huomasin erheeni toisen suupalan kohdalla ja sylkäsin palan ulos :D Mies katto mua kuin jotain hullua.

Hammasta särkee, toivottavasti ois vaan ohimenevää, ettei tarvis lääkärille yrittää saada aikaa.

Päivä 6

Edelleen tosi pöljä olo, ihanku ois humalassa. Nälkä vaivaa, eikä mitään energisyyttä oo havaittavissa. Yöllä ei meinaa uni tulla.

Tän päivän pelasti kun keksin sipulikeiton! Pieni lautasellinen itsetehtyä sipulikeittoa tuntui ja maistui niiiiiiin hyvältä. Ruokaorgasmi.

Toi mun kotituki on hörppiny tossa puiden teon lomassa olutta, ja pistipä se kokonaisen broilerinkin grilliin. Eilen se veti ranskalaisia. Tänään osti tuoreita karjalanpiirakoita. Ei houkuta ei...

Tuntuu tosi kurjalta. Toisaalta oon alkanut miettiin, että kyllähän mäkin saan sitten kuurin jälkeen syödä karjalanpiirakan. Ei ne oo ikuisiks ajoiks kielletty. Tässä alkaa kyllä arvostamaan oikeeta ruokaa ihan erilailla kuin aikaisemmin.