maanantai 15. kesäkuuta 2015

Ravitsemusterapeutilla

Viime viikolla käväisin ravitsemusterapeutilla liittyen siihen leikkaukseen. Ihan järkeviä puhui ja kyseli. Nyt sitä sitten pitäisi olla sillä leikkauksen jälkeisen elämän dieetillä. Kaks desiä ruokaa viis kertaa päivässä. Joo, ei ainakaan vielä oo oikein napannut. Katotaan nyt toi juhannus pois alta. Tarkoituksena olikin pienentää aluksi ruoka-annoksia ja jättää santsaukset pois. Niin mä oon kyllä tehnytkin. ENE-dieetille ei mua laittanut tän kakssuuntasen takia. Vaikka yritin kertoa että osaan kyllä havannoida koska alkaa menemään lujaa. Tarvii kuulemma psykiatrin luvan. Noh, sitä ootellessa. Ois silti ollut kiva tietää mitä se ENE käytännössä tarkoittaa. Todennäköisesti oisin omin luvin aloittanutkin sen juhannuksen jälkeen. Punnituksessa hurjat lukemat, 159 kg. IKINÄ, en IKINÄ oo painanut näin paljoa. Ja sen huomaa. Mä en jaksa mitään. Kaikki tuntuu raskaalta. Vihaan itseäni. Nyt en oo yhtää tyytyväinen läski. Pakostakin miettii että jossei olis aloittanut noita mielialalääkkeitä, oisinko lihonut noin paljon. Veikkaan etten.

Kimmastuneena tästä polkasin vartin Karhulla, melkee 7 km. Teen ittelleni suunnitelman, tällä viikolla vartin polkasuja, ens viikolla puolen tunnin. Luulis jotain tapahtuvan kunnolle. Mä haluun olla paremmassa kunnossa. Mieluiten heti ja nyt. Ei siis puolen vuoden päästä tai kuukauden. Tiedän, aika mahdotonta.

Meillä on muuten perheenlisäystä, meille tuli koiranpentu. Suloinen pureksiva riiviö. Aktiivisuus lisääntynyt sata prosenttia itsellä. Pikkulenkkejä päivittäin, noin vartin haistelukierroksia. Pentu täyttää 12 viikkoa torstaina.

Mieli on ollut suht hyvä, mitä nyt tää läskien runsaus ottaa kovasti ohimoon ja pikkasen lyö mieltä alavireeseen. Nukun hyvin ja se on hienoa se.

Huomenna onkin vuorossa sisätautilääkäri... kirjoittelen siitä sitten lisää.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti