keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Kiitos kuuluu sulle!

Ensinnäkin, kiitos, kiitos kivoista kommenteista, piristää! Toiseksi, aivan ihana auringonpaiste ollut tänään. Tosin itse olen sitä saanut pällistellä ruudun takaa, ja tottahan toki kotiin päästessä mun onnen eteen oli jostain kummasta hinautunut PILVIÄ. Plaah. Kolmanneksi, mulla oli tosi tosi kiva työpäivä. Töitä sai tehdä, oli pikkukiire ja tunsin itteni tehokkaaksi, vaikkakin väsytti ihan hirmuisesti ja kädet tuntui kypsältä spagetilta (mmmm... spagettia...). Sain myöskin esimieheltä positiivista palautetta, työkaverit olivat kehuneet mun työtä. Siis aivan mieletöntä! Mua ei oo pitkään aikaan töissä kehuttu, ja nyt on ihan järjettömän kivaa saada positiivista palautetta. Kiva työpaikka, kivempi mieli.

En mä kyllä tänään oo ollu yhtään pirteempi kuin eilen, tää jähmeys on kestänyt sunnuntai-illasta saakka. Joku on veikannut että ketoosia kohti tää ruho ois menossa, että katsotaan nyt. Musta pitäs tulla superenerginen näillä hetkillä! Mä todella odotan sitä, koska mä en ole IKINÄ energinen. Oon vähän niinku semmonen kuolevan viimeinen hönkäys, pahanhajuinen ja ponneton. Huomasin nimittäin että mun hengitys haisee tosi kummalliselle. Syytän siitä sitä ketoosia, tai sitten tätä mun ruokavalioo.

Mulla on nyt tällä viikolla ollu ruokalistalla kaalikeittoo, kalkkunaa, salaattia ja lämpimiä kasviksia. Varsiselleri on muuten aika hyvää paistettuna. Suikaloin sekaan myös kalkkunaleikkelettä, pilkon myös kasvikset pitkittäin ja melkeen tuntuu siltä että söis nuudeleita :D

Ostin tänään itselleni Pepsi Maxia. Iiiiihan sama mitä terveystyypit sanoo light-tuotteista, mutta kun oli ihan pakkopakko saada jotain erilaista makua suuhun. Mä olen joutunut töissä haisteleen nyt kolme päivää kaikkia ihanaisia suklaaleivoksia, keksejä sun muita, mitä en edes normaalisti syö, (oikeesti!) ja nyt ne tuoksuu aivan järjettömän huumaavalle. Mun hajuaisti on jotain aivan uskomatonta nykyään, haistoin sellaiset fanipalatkin jo toimiston ovella, vaikka pussi oli seissyt avonaisena jo monta päivää. Kukaan muu ei niitä haistanut... Oon kovaan ääneen toitottanut kaikille että laihdutan, niin sitten en edes heikolla hetkellä kehtaisi mättää suuhuni mitään.

En mä kyennyt salille vielä tänäänkään, mutta huomenna, huomenna mulla on kova yritys lähtee heilutteleen painoja. Aamuairoja en oo niitäkään tehnyt. Muuuuttaaaa... Huomenna aamulla. Kyllä. Kello 5.00 lähtee kuulkaas Karhu muriseen mun alla. Sitten töistä suoraan salille. Jee beibi! Psyykkaan itteeni jo tässä vaiheessa.

Perjantaina lähdetäänkin tonne Keski-Suomeen sukuloimaan/kelkkaileen. Eli mä sukuloin ja yritän olla suututtamatta mummoa kun se tyrkyttää kaikenmaailman pullia. Mies saa lähtee keväthangille kelkan kanssa. Perjantaina olisi myös illanistumista hyvällä porukalla, joutuu varmaan sortumaan lasilliseen. Tulee muuten kallis lasillinen, jos ajatellaan että SD-hinta plus lasillinen. No mitä mä valehtelen, pullokaupallahan sitä tulee menemään. Huh, nyt ei oo enää paineita ton asian suhteen, eikä se oo kiellettyä/salaista, niin tulee juhlittua vähemmän. Mutta kyllä mä sellasen urotyön aion tehdä että käyn salilla pe-aamuna. Jes. Sen teen.

Luinpa tän tekstin juuri läpi, ja tajusin että mulla on ihan sekopäämeininki näköjään tänään. Todennäköisesti käyn kohta ton Pepsimaxin kanssa ylikierroksilla.

Jääpi nähtäväksi!

2 kommenttia:

  1. Hienosti sulla on painoa tippunut! Herkkujen haistaminen on muuten kauheaa, silloin kun ei saa syödä mitään hyvää, niin joskus tahallaan haistelen herkkuja. Se on ehkä sadasosaisesti vähän niinkuin söisi ;) PepsiMax on munkin bestis, vaikka kovasti koitan siitä irrottautua.

    VastaaPoista